Belgian pääministeri haluaa muilta EU-mailta takeet siitä, että riskit jaetaan tasan, jos jäädytetyt varat lainataan Ukrainalle.
Eilen Kööpenhaminassa pidetyssä EU-maiden johtajien epävirallisessa huippukokouksessa käsiteltiin EU-komission uutta suunnitelmaa Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Asiaa päätettiin edistää, mutta johtajat totesivat, että oikeudellisia ja taloudellisia yksityiskohtia on vielä selvitettävä lisää.
Länsimaat jäädyttivät niiden rahoituslaitoksissa sijaitsevat Venäjän keskuspankin varat, kun maa hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan helmikuussa 2022.
Siitä lähtien varojen hyödyntämisestä Ukrainan tueksi on keskusteltu EU:ssa ja G7-maiden kesken.
Tähän mennessä on päästy sopuun vain varojen tuottojen hyödyntämisestä. Niitä on pieni summa verrattuna koko potin kokoon.
Yleisesti arvioidaan, että Venäjälle pakotteita asettaneiden länsimaiden hallussa on reilut 300 miljardia euroa Venäjän varoja. Niistä noin 200 miljardia sijaitsee belgialaisen Euroclearin tileillä.
Taloudelliset ja oikeudelliset riskit esteenä
Esteenä koko summan hyödyntämiseen on, että rahojen suoranaista takavarikointi ei ole pidetty kansainvälisen oikeuden nojalla mahdollisena.
Tätä ovat kuitenkin jo pitkään vaatineet muun muassa Baltian maat. Myös Pohjoismaissa on suhtauduttu asiaan myönteisesti.
Komission valmistelemassa uudessa suunnitelmassa varoja käytettäisiin Ukrainalle annettavaan 140 miljardin euron "jälleenrakennuslainaan".
Ukraina maksaisi lainan takaisin vasta, jos Venäjä maksaa sille sotakorvauksia aiheuttamistaan tuhoista.
Suunnitelmassa on kyse monimutkaisesta finanssikikkailusta, mutta se on vakuuttanut Saksan ja Ranskan, jotka ovat aiemmin suhtautuneet kriittisesti koko pottiin koskemiseen.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi tänään Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa Kööpenhaminassa, että hän odottaa päätöstä asiasta kolmen viikon sisällä.
– Venäjän presidentin ei pidä aliarvioida päättäväisyyttämme tässä asiassa, Merz sanoi.
Käytännössä päätös voitaisiin tehdä lokakuun lopulla pidettävästä varsinaisesta EU-huippukokouksesta Brysselissä.
Venäjä uhkaa vastatoimilla
Vastauksena EU:n suunnitelmiin Kreml on uhannut takavarikoida Venäjällä olevia ulkomaisia varoja.
Uutistoimisto Reutertsin mukaan Venäjä on jo aloittanut oikeusprosessin takavarikoidakseen Euroclearin varat, joita on Moskovan arvopaperikeskuksessa. Euroclearia vastaan sillä on käynnissä myös muita oikeusjuttuja.
– Vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti kaikkiin EU:n hyökkäyksiin omaisuuttamme kohtaan vastataan ankarilla vastatoimilla. He myös tietävät tämän, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marjia Zaharova sanoi eilen.
Belgia haluaa varmuuden yhteisvastuusta
Belgia sanoo, ettei voi hyväksyä komission esitystä varojen lainaamisesta Ukrainalle, ellei se saa muilta EU-mailta sitoutumista oikeudellisten ja taloudellisten riskien jakamiseen.
– Se, mitä aiomme tehdä, on riskialtista. Haluan, että kaikki ovat siitä tietoisia. Ja haluan kaikkien allekirjoituksen siitä, että olemme samassa veneessä, pääministeri Bart De Wever sanoi toimittajille tänään Kööpenhaminassa.
Käytännössä De Weverin huoli koskee sitä, ettei koko summa lankea Belgian maksettavaksi, jos järjestely esimerkiksi todetaan oikeusistuimissa lainvastaiseksi.
– Haluan mahdollisimman suuren varmuuden oikeudellisesta puolesta, ja haluan solidaarisuutta.
Belgian pääministeri Bart De Wever vaatii muilta mailta takeet siitä, että se vastaa yksin lainajärjestelyn riskeistä.
De Wever vaatii muilta jäsenmailta myös täyttä avoimuutta siinä, paljonko niillä on jäädytettyjä varoja hallussaan. Hänen mukaansa näin ei tähän mennessä ole toimittu.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ilmoittanut vastustavansa Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämistä. Myös Slovakian uskotaan edustavan samaa näkökantaa.
Asiasta on kuitenkin mahdollista päättää myös ilman niitä.
Orpo: Suomi valmis riskien jakamiseen
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan riskeistä tullaan kyllä vastaamaan kollektiivisesti. Myös Suomi on tähän pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valmis.
– Tässä järjestelyssä tarvitaan riskien jakamista, mutta vielä en ota kantaa siihen, mikä se malli on. Katsotaan mitä komissio ehdottaa, Orpo kommentoi.
Venäjän varoilla rahoitettava "jälleenrakennuslaina" on tarkoitettu paikkaamaan suurta aukkoa, joka Ukrainan valtion taloudessa arvioidaan olevan vuosina 2026 ja 2027.
Eurooppa on jo tukenut Ukrainaa isoilla summilla ja EU-maiden taloudet ovat tiukoilla. Samaan aikaan Yhdysvaltojen tuki on kuihtunut.
Orpon mukaan Euroopan on joka tapauksessa löydettävä ratkaisu Ukrainan rahoittamiseen tulevina vuosina. Jos se ei löydy Venäjän jäädytetyistä varoista, ovat muut vaihtoehdot hänen mukaansa vielä vaikeampia.
– Tosiasia on se, että Ukrainaa ei voi jättää yksin. Tämä on erittäin kriittinen asia Ukrainan taistelukyvyn kannalta. Ukraina taistelee meidän arvojemme ja vapautemme puolesta.
Janne Puumalainen työskentelee MTV Uutisissa Eurooppa-kirjeenvaihtajana.
Asemapaikallaan Brysselissä Puumalainen seuraa EU:n ja Naton toimintaa sekä matkustaa tarvittaessa uutistapahtumien perässä ympäri maanosaa. Hän on erikoistunut kansainväliseen politiikkaan ja seuraa tarkasti myös eri Euroopan maiden sisäpoliittisia kiemuroita.
