Siperiasta on löytynyt harvinaisen hyvin säilynyt 35 000 vuotta vanha sapelihammaskissan muumio. Tutkijat kuvaavat löytöä tajunnanräjäyttäväksi.
Jakutian koillisosassa Venäjällä tehtiin vuonna 2020 muumiolöytö, joka on herättänyt suurta innostusta paleontologien keskuudessa, kertoo yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Kyseessä on ensimmäinen Aasiasta saatu konkreettinen todiste Homotherium latidensista, eli yhdestä sapelihammaskissasuvusta. Kissan fossiileja on löydetty aiemmin Alankomaista ja Luoteis-Kanadasta.
Siperiasta on puolestaan aiemmin löytynyt muita jääkauden aikaisia muumioita, kuten villasarvikuonoja ja mammutteja.
Lue myös: Tutkijat herättivät 48 500 vuotta uinuneen "zombieviruksen"
"Fantastista nähdä sukupuuttoon kuollut eläin 'livenä'"
Koska muumio on säilynyt poikkeuksellisen hyvin, tutkijat ovat saaneet aiempaa paremman kuvan siitä, miltä sapelihammaskissat oikeasti näyttivät ja miten ne elivät ja metsästivät.
– On fantastista nähdä omin silmin kauan sitten sukupuuttoon kuollut eläin. Varsinkin, kun kyseessä on niinkin mielenkiintoinen peto kuin sapelihammaskissa, tutkimuksen pääkirjoittaja, Venäjän tiedeakatemian jäsen Aleksei V. Lopatin kommentoi CNN:lle.
Sapelihammaskissa on nykyisten suurten kissojen kaukainen sukulainen. Se tunnetaan teränmuotoisista kulmahampaistaan, jotka saattoivat olla jopa 20 senttimetriä pitkät.
Tutkijat kertovat, että kohuttua pennun muumion kehoa peitti paksu, noin 20–30 millimetriä pitkä turkki ja mukana oli vähän lihaakin.
Lisäksi sen naama, eturaajat ja vartalo olivat lähes ehjät, tutkijat raportoivat Scientific Reports -lehdessä.
Pennun turkki oli tummanruskea ja Lopatin mukaan myös yllättävän pehmeä.
Tassut kuin karhulla
Hammaskissan pentu oli vain noin kolmen viikon ikäinen kuollessaan noin 35 000 vuotta sitten.
Tutkijat löysivät suuria eroja sen ja nykyään elävien leijonanpentujen anatomioista.
Ensinnäkin muinaiskissan turkki oli tutkijoiden mukaan nykyeläinten karvoitusta tummempi, korvat pienemmät, eturaajat pidemmät, suuaukko suurempi ja kaula massiivisempi.
Lopatinin mukaan muumion ylähuuli oli yli kaksi kertaa korkeampi kuin nykyaikaisen leijonanpennun. Näin luultavasti siksi, että se pystyisi peittämään pitkäksi kasvavat ylähampaat.
Sen tassutkin olivat pyöreämmät kuin leijonanpennun. Tutkijoiden mukaan tassut olivat muodoltaan enemmän karhun kuin leijonan kaltaiset.
Tutkijat arvioivat muumioituneen pennun tassujen ja eturaajojen koon ja muodon viittaavan siihen, että aikuinen Homotherium on saattanut turvautua ruokaa etsiessään kyynärpäihinsä ja käyttää niitä saaliinsa liikuntakyvyttömäksi tekemiseen.
Lue myös: "Sapelihammastiikerin" luuranko huutokaupattiin liki 60 000 eurolla
"Todellisuus ikään kuin muuttuu nyt"
Poikanen oli säilynyt ikiroudassa lähellä Badyarikha-jokea Jakutian koillisosassa Sahan tasavallassa.
Jakutialaiset kaivajat löysivät muumion vuonna 2020 etsiessään mammutin syöksyhampaita paikallisten paleontologien valvonnassa, Lopatin kertoi CNN:lle.
Radiohiiliajoitus osoitti, että pentu oli vähintään 35 000 vuotta vanha ja oli elänyt pleistoseenikauden loppupuolella. Kausi alkoi noin 2,6 miljoonaa ja loppui 11 700 vuotta sitten.
Tähän asti tutkijat ovat esittäneet hypoteeseja sapelihammaskissan anatomiasta skannaamalla fossiileja ja mallintamalla eläimiä digitaalisesti 3D-muodossa. Kokemusta ei voi verrata siihen, että näkee lajin edustajan kokonaisena.
Lue myös: Tutkijat selvittivät tyrannosauruksen viimeisen aterian
Tutkimusta kommentoinut paleontologi Jack Tseng kertoo CNN:lle olevansa "sanaton" ajatellessaan sitä "tiedon aarreaittaa", joka tästä ainutlaatuisesta löydöstä voisi aueta.
– En tiedä, ovatko muiden paleontologien mielet yhtä räjähtäneet kuin minun, mutta todellisuus ikään kuin muuttuu nyt, kun olemme nähneet tämän.
Homotherium-muumion löytö tarjoaa myös ainutlaatuisen katsauksen koko kissaeläinryhmän evoluutioon ja historiaan, Tseng sanoo.
– Se lisää tämän löydön mielettömyyttä.
Seuraavaksi tutkijat pyrkivät saamaan muumiosta DNA-näytteen ja tutkimaan vielä tarkemmin sen luustoa, lihaksia ja turkkia.