Saksalaiset kyllästyneitä muistelemaan historiaansa

Brandenburgin portilla Berliinissä vietettävään 25-vuotisjuhlaan vieraaksi saapuu muiden muassa Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbatshov. Joka kolmas saksalainen nostaa tuoreessa mielipidemittauksessa Gorbatshovin uudistuspolitiikan muurin murtumisen tärkeimmäksi syyksi. Joka viidennen mielestä muuri murtui, koska DDR:n talous oli kuralla.

54 prosenttia läntisen Saksan – ja 51 prosenttia idän asukkaista sanoo, ettei halua enää lisää tietoa DDR:n historiasta. Kyselyn mukaan kiinnostuksen puute ei kuitenkaan tarkoita, että saksalaiset tietäisivät paljon romahtaneesta kommunistidiktatuurista. Itäsaksalaisista vain 13 prosenttia sanoo olevansa hyvin perillä aiheesta. Lännessä osuus on vielä vaatimattomampi: 7 prosenttia.

Saksassa on vuosia kiistelty siitä, kumpi on historiallisesti tärkeämpi: muurin murtuminen 9.11.1989 vai Saksojen yhdistyminen 3.10.1990. Lokakuun yhdistymisestä on tehty kansallinen vapaapäivä. Monien DDR:n ja sen hirviömäisen turvallisuuspalvelun Stasin ikeen alla eläneiden itäsakalaisten mielestä nimenomaan muurin murtuminen oli ratkaiseva historiallinen käänne.

Muiden muassa Saksan nykyinen liittopresidentti, DDR:n rauhanomaisen vallankumouksen avainhahmoihin kuulunut Joachim Gauck on tätä mieltä. Hän muistutti jokin aika sitten, julkisuudessa että ”vapautuminen tuli ennen yhdistymistä”.

Stasin vankiloissa viruneet toisinajattelijat valittavat, että rauhanomaisen vallankumouksen tehneet tavalliset itäsaksalaiset eivät ole saaneet viime vuosina heille kuuluvaa kunniaa. Yhdistymissopimuksen neuvotelleet poliitikot ovat nostaneet itse itsensä korkeammalle jalustalle.

Henkinen muuri idän ja lännen välillä on erityisesti vanhempien sukupolvien keskuudessa edelleen olemassa, vaikka se on neljännesvuosisadan aikana madaltunut. Henkistä jakoa kärjisti pitkään se, että idän elintaso nousi odotettua hitaammin ja toisaalta lännessä pelättiin, että maa ajautuu konkurssiin yhdistymiskustannusten vuoksi.

Berliiniläisen DIW-taloustutkimuslaitoksen johtaja Marcel Fratzcher korostaa, että Saksojen yhdistymistä voi hyvällä syyllä pitää taloudellisena menestystarinana. Näin siitäkin huolimatta vaikka idän asukaskohtainen kansantuote on edelleen kolmanneksen pienempi kuin lännessä.