Saksa panostaa Ukrainan ja muun Euroopan turvallisuuteen uudella prikaatilla ja asevelvollisuuslailla.
Washingtonin keskustelut turvatakuista ovat herättäneet Saksassa vilkasta pohdintaa siitä, mitä se on valmis tekemään Ukrainan tukemiseksi.
Onko mahdollista, että Ukrainaan lähetetään saksalaisia sotilaita turvaamaan sen tulevaisuutta?
– Ei vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja, kertoo Suomen Saksan-suurlähettiläs Kai Sauer.
Sotilaiden lähettäminen ei ole läpihuutojuttu, sillä Saksan toisen maailmansodan aikainen historia leimaa päättäjien ja kansalaisten ajattelua.
Saksaan kohdistuu kaikesta huolimatta suuria odotuksia.
– Se on Euroopan isoin talousmahti ja Ukrainan isoin tukija. Siellä myös kannetaan vastuuta siitä, että Ukrainaa pitää tukea.
Ukrainasta on aina ajateltu myönteisesti, mutta se on vahvistunut sodan alusta lähtien. Sauerin mukaan saksalaisille on kehittynyt selkeyttä, päättäväisyyttä ja rohkeutta tehdä päätöksiä.
Lisäksi Ukrainan puolustus nähdään täysin sallittuna, mikä on varsinkin Euroopan maiden yhteinen intressi ja jopa velvollisuus.
Lue lisää: Kuvat: Näin Ukrainan itsenäisyyspäivää on juhlittu eri puolilla Eurooppaa
Millaiset valmiudet Saksalla olisi lähettää joukkoja Ukrainaan, jos sellaisesta sovitaan? Sauer kertoo Saksan ajaneen asevoimansa alas ja luopuneensa asevelvollisuudesta vuonna 2011.
– Nyt käydään kilpajuoksua aikaa vastaan. Saksa käsittelee uutta asevelvollisuuslakia, jossa asevelvollisuus perustuisi vapaaehtoisuuteen Ruotsin tapaan.
Saksan hallitus jätti asiasta lakiesityksen keskiviikkona.
Saksa aikoo myös kasvattaa asteittain valmiuksiaan vastaamaan Naton vaatimuksia. Pöydällä on myös 5 000 henkilön prikaatin perustaminen Liettuaan vuonna 2027.
Jos Suomea ja Saksaa vertaa keskenään, Suomen koulutettu 900 000 sotilaan reservi vastaa Saksassa noin 16–17 miljoonan sotilaan reserviä.
– Todellisuudessa Saksan reserviin kuuluu noin 200 000 sotilasta.