Hallituksen esityksessä Saksaan tulisi ensi alkuun vapaaehtoisuuteen perustuva asevelvollisuus. Liittokansleri Merz olisi valmis myös palauttamaan neljätoista vuotta sitten jäädytetyn yleisen asevelvollisuuden.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Saksassa on keskusteltu kiivaasti maan puolustuksen tilasta.
– Jos tänne hyökättäisiin huomenna tai ylihuomenna tai ensi vuonna, emme edes voisi toteuttaa liikekannallepanoa, koska emme tiedä, kuka kuuluu reserviimme. Tilanne on kestämätön, puolustusministeri Boris Pistorius kuvaili saksalaismedialle jo kesällä 2024.
Syksyyn 2025 mennessä tilanne ei ole juuri muuttunut. Hälytyskellot soivat nyt myös kanslerinvirastossa.
– Kannatan yleisen yhteiskuntapalvelusvuoden perustamista Saksaan, liittokansleri Friedrich Merz kommentoi Caren Miosga -keskusteluohjelmassa lokakuun 6. päivänä.
Palvelusvuoden voisi suorittaa puolustusvoimissa tai siviilipalveluksena, Merz jatkoi. Tosin sen toteuttamiseen tarvittaisiin perustuslakimuutos.
Saksa haluaa oman, uskottavan pelotteen
Toistaiseksi puolustusministeriö on valmistellut lakimuutosta, jolla taataan kaikkien 18 vuotta täyttäneiden miespuolisten kansalaisten osallistuminen kyselyyn asepalveluksesta.
Asepalvelus ei luonnoksen mukaan olisi pakollinen, mutta kyselyyn vastaaminen olisi. Myös 18 vuotta täyttävät naiset saisivat kyselyn, mutta heille vastaaminen on vapaaehtoista.
Tavoitteena on kasvattaa asepalveluksien aloittavien määrä nykyisestä noin 12 000:sta ensi vuonna 20 000:een.
Kyselyn laajalla jakelulla ja pakollisilla vastauksilla on tarkoitus lisätä nuorten tietoisuutta puolustusvoimista ja asepalveluksesta.
Yhdysvaltojen tämänhetkisen hallinnon suunnitelmat vetäytyä taka-alalle Euroopan puolustuksessa tarkoittavat myös omalta osaltaan sitä, että Saksa on pakotettu päivittämään puolustussuunnitelmiaan.
Saksan pelotteesta merkittävä osa on nojannut yhdysvaltalaisjoukkojen läsnäoloon Saksassa sekä amerikkalaisten ydinaseiden säilytykseen Saksan maaperällä.
Vaikka näihin ei olisi tulossa nopeita muutoksia, haluaa Saksan liittokansleri kohottaa maansa puolustusvoimat Euroopan vahvimmaksi armeijaksi. Siihen on tosin vielä matkaa.
Saksa on höllännyt niin kutsuttua velkajarruaan ja päättänyt satojen miljardien eurojen erityisbudjetista, jolla se rahoittaa puolustusvoimiensa varustamista.
Aseostojen rinnalla myös kantahenkilökunnan ja reservin kasvattamisella on kiire.
Vaatimattomia vahvuuslukuja
Saksan puolustusvoimilla on tällä hetkellä noin 183 000 sotilasta palkkalistoillaan.
Bundeswehrin vahvuutta on hallituksen suunnitelmien mukaan tarkoitus kasvattaa 260 000:een vuosikymmenen loppuun mennessä – ennen kaikkea vapaaehtoisen asepalveluksen avulla.
Lisäksi Saksa haluaa noin 200 000 sotilaan reservin. Tällä hetkellä aktiivinen reservi, eli maan reserviläisrekisteristä löytyvät nimet päivitetyillä osoitetiedoilla, on noin 40 000.
Lukuja voi verrata esimerkiksi Suomeen, jossa rauhan aikana Puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa noin 12 000 henkeä. Varusmiehiä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000.
Suomen reserviin kuuluu tosin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, jota voidaan tarvittaessa täydentää muilla reserviläisillä.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kuitenkin esittänyt jo nyt, että vapaaehtoisia alokkaita ei mahdollisesti löydy tarpeeksi.
– Asevelvollisuus voisi astua automaattisesti voimaan, mikäli emme löydä tarpeeksi vapaaehtoisia sotilaita asepalvelukseen, Merz sanoi lakiluonnoksen esittelyn yhteydessä elokuun lopussa.
Vauhtia lakimuutokseen
Hallituksen vapaaehtoista asepalvelusta koskeva laki astuisi läpi mennessään voimaan vuoden 2026 alusta.
Laista oli tarkoitus äänestää Saksan liittopäivillä tulevana maanantaina. Uutistoimisto dpa:n tietojen mukaan äänestystä on kuitenkin lykätty, sillä liittokansleri Merzin puolue kristillisdemokraatit pitää lakiesitystä keskeneräisenä.
Pistorius hoputti saksalaismediassa pomoaan nopeisiin toimiin:
– Kristillisdemokraattien käytös on vastuutonta, sillä se voi viivästyttää uuden asepalveluksen käyttöönottoa ja myös uusien asepalvelusikäisten arviointia, Pistorius sanoi Handelsblatt-lehdelle.
Joka tapauksessa on todennäköistä, että Saksassa palataan keskusteluun asevelvollisuudesta pian uudelleen, vaikka vapaaehtoista palvelusta koskeva lakiesitys nyt menisikin läpi. Tuoreen Ipsos-kyselyn mukaan kaksi kolmesta saksalaisesta kannattaa yleisen asevelvollisuuden palauttamista maahan.
Saksan puolustusvoimat ovat tosin jo varoittaneet, että kovin nopeasti alokkaiden määrää ei voida kasvattaa esimerkiksi puuttuvien asuinrakennusten sekä koulutushenkilökunnan takia.