Saksa saa EU:n vetovastuun kovien paineiden alla

Saksasta virallisesti Euroopan unionin uusi puheenjohtaja ensi vuoden alusta alkaen. Maan puolivuotiseen vetovuoroon on etukäteen ladattu poikkeuksellisen kovat odotukset.

Saksa on EU:n suurin maa ja yksi sen alkuperäisistä jäsenistä, joten maalta odotetaan selkeää johtajuutta alavireisen unionin virkistämisessä. Päättyvän vuoden puheenjohtajat, Itävalta ja Suomi, saivat hoitaa tehtävän vähäisemmän paineen alla.

Liittokansleri Angela Merkelin johtamalle hallitukselle kansainvälisesti keskeinen rooli on selvä näytön paikka.

Talouskasvusta nauttivalle Saksalle osuu EU-kauden kanssa yhtä aikaa myös suurten teollisuusmaiden G8-ryhmän puheenjohtajuus, joten Merkelillä on hyvä tilaisuus nostaa profiiliaan maailmalla.

Toisaalta maa on samaan aikaan yrittänyt toppuutella varsinkin EU-kauteen liittyviä odotuksia,

- Emme tee ihmeitä kuudessa kuukaudessa, ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier varoitti viime viikolla.

Perustuslakia ja Venäjää

Saksan suurin haaste on miettiä, mitä tehdä EU:n puolikuolleelle perustuslaille.

Lopullista ratkaisua lain kohtalosta ei kuitenkaan Saksan kaudella tehdä. Jäsenmaat ovat jo aiemmin sopineet, että päätösten aika on vasta Ranskan puheenjohtajakaudella, vuoden 2008 lopussa.

Toinen tärkeä teema on Venäjä-yhteistyö.

Saksan tehtävänä on käynnistää uudet yhteistyöneuvottelut Venäjän kanssa mahdollisimman nopeasti. Neuvottelujen aloittaminen tyssäsi Suomen kaudella Venäjän asettamaan puolalaisen lihan tuontikieltoon.

Samalla Saksan odotetaan vahvistavan EU:n omaa Venäjä-politiikkaa. Unionilla ei edelleenkään ole johdonmukaista suhtautumista Venäjään, vaikka unionin riippuvuus sen energiavaroista on selvästi lisännyt yhtenäisen linjan tarvetta.

EU-maat ovat erimielisiä muun muassa siitä, miten painokkaasti Venäjän demokratian heikentyneeseen tilaan tulisi puuttua.

Kaikkien aikojen suurin unioni

Saksa saa johtaakseen kaikkien aikojen suurimman EU:n, sillä Romania ja Bulgaria liittyvät jäseniksi maanantaina.

Kun maiden määrä kasvaa jo 27:een, voi päätöksenteko EU:ssa hankaloitua entisestään. Monista asioista päättäminen vaatii yhä jäsenmaiden yksimielisyyden.

Myös euroa käyttävien maiden ryhmä kasvaa vuodenvaihteessa, kun Slovenia liittyy ensimmäisenä Itä-Euroopan maana yhteisvaluuttaan. Tämän jälkeen euroa käyttää 13 maata.

(MTV3-STT)