SAK:n tutkimus: Työelämä kovenee

Työntekijät kokevat mahdollisuuksiensa vaikuttaa omaan työhönsä heikentyneen. Työpaikan johdon suhtautuminen työntekijöihin näyttää koventuneen, ja kolmasosa työntekijöistä arvioi, ettei johto arvosta heitä.

SAK:n järjestötutkimuksen mukaan suhtautuminen työntekijöihin on koventunut viiden viime vuoden aikana. Lähes kaksi kolmesta vastanneesta arvioi työpaikan johdon asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle.

Vaikka yli puolet 6200 vastaajasta katsoo työpaikan johdon luottavan alaisiinsa, vain 30 prosenttia uskoo johdon arvostavan työntekijöitään "melko paljon".

Vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät viiden vuoden aikana ole parantuneet. Erityisesti määräaikaista työtä tekevät kokevat asemansa heikoksi.

Myös koulutuksessa SAK:laiset katsovat asemansa huonontuneen. Kyselyn mukaan työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden osuus on supistunut 30 prosentista 28 prosenttiin.

Myös työn kuormittavuus koetaan ongelmaksi. Kaksi viidestä sanoo työskentelevänsä yli puolet ajasta suuren paineen alla.

Luottamushenkilöt eivät loppuneetkaan

SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen arvostelee työnantajajärjestöjä ristiriitaisesta toiminnasta. Vaikka puheissa ja mm. Elinkeinoelämän keskusliiton uusimmassa strategiaohjelmassa korostetaan työelämän ja johtamisen kehittämistä, linjaukset eivät näy arkipäivän työelämässä.

- Isäntävalta ja sanelupolitiikka sopivat huonosti paikallisen sopimisen kehittämiseen.

Tutkimusta tänään esitellyt Hietanen muistutti, että työnantajien yksipuoliset joustovaatimukset ovat jo johtaneet siihen, että säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on selvästi supistunut ja joustavia työaikamuotoja tehdään entistä enemmän.

Työnantajien vaatima paikallinen sopiminen edellyttäisi toimivaa luottamusmiesjärjestelmää. Tällä hetkellä luottamushenkilö löytyy kolmelta neljästä SAK:laisesta työpaikasta.

Luottamushenkilöiden määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaikka ay-liike on sitä väestön ikääntymisen vuoksi pelännyt.

Työnantajansa asioista, kuten tuottavuudesta, sanoo olevansa kiinnostunut 55 prosenttia vastaajista. Vuokratyöntekijöistä kiinnostuneita on 38 prosenttia.

Pimeätä työtä tarjottiin 50 000:lle

Tutkimuksen tehnyt SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen katsoo tulosten kertovan työelämän murroksesta.

Monet vuosina 1995 ja 2000 kielteisiksi koetut kehityssuunnat ovat tasaantuneet, mutta tilanne ei ole palautunut 10 vuoden takaiselle tasolle.

Muutokset eivät silti ole pelkästään negatiivisia. 1990-luvulla työelämässä korostui osa- tai määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvu. Pätkätöiden osuus on viiden viime vuoden aikana kuitenkin laskenut 26 prosentista 23 prosenttiin. Eniten ne ovat vähentyneet julkisella sektorilla. Yksityisillä palvelualoilla 29 prosenttia työsuhteista on epätyypillisiä.

Säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuluneen 20 vuoden aikana supistunut 71:stä 56 prosenttiin. Yksityisillä palvelualoilla heitä on enää vajaa puolet työntekijöistä.

Tutkimuksessa kysyttiin nyt myös kokemuksia harmaan työn tarjonnasta. Työtä ilman verokorttia on tarjottu noin 50 000 työntekijälle, mikä on SAK:n jäsenkunnasta noin viisi prosenttia.

Kysely tehtiin vuosi sitten. Tulosten arvioidaan kertovan noin miljoonan suomalaisen palkansaajan näkemyksistä.

(MTV3-STT)