SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikan olevan haaksirikossa. Eloranta penää kunnille lisää rahaa hoitaa työllisyyttä esimerkiksi laajan palkkatuen kautta.
SAK ei usko, että työllisyystilanne paranee nopeasti, vaikka talouskasvun alkamista odotetaan kuumeisesti.
Ennusteiden mukaan talouskasvu lähtisi kunnolla käyntiin viimeistään ensi vuonna, mutta rakettimaista nousua ei odoteta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta moittii hallitusta siitä, että se on tehnyt palkansaajien näkökulmasta huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
– Hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikka on kokenut melkoisen haaksirikon. Uusia työllisiä piti tulla sata tuhatta, mutta nyt heitä on menetetty 60 000. Työttömyys on ennätyskorkealla ja näyttää siltä, ettei helpotusta ole tulossa.
– Ja näyttää olevan myös niin, että hallitus luotti sosiaaliturvan leikkauksiin ja työlainsäädännön muutoksiin. Ja sitä kautta on ajateltu, ettei muuta työllisyyspolitiikkaa tarvita, mutta nyt näyttää siltä, että olisi tarvittu ja paljon, Eloranta harmittelee.
SAK olisi toivonut, että työllisyyspalveluista nykyään vastaaville kunnille olisi annettu enemmän rahaa hoitaa työllisyyttä.
– Palkkatuki oli toimiva elementti. Se olisi oltava laajemmin käytössä, jotta erityisesti pahentunutta pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin hoitaa. Nyt rahapulassa olevissa kunnissa voidaan joutua miettimään, laitetaanko rahaa perusopetukseen vai työllisyyden hoitoon, Eloranta sanoo.
Nuorille tulossa apua
Nuorille hallitus suuntaa ensi vuoden budjetissa työllistymissetelin, jota SAK pitää hyvänä, mutta riittämättömänä toimena.
– Olisi hyvä, jos tällainen tuki olisi laajemmin käytössä esimerkiksi palkkatukena, Eloranta toteaa.
Palkkatuella tarkoitetaan työttömän työllistämiseen tarkoitettua tukea, jota työnantaja saisi viranomaiselta.
Palkkatuki on tavallisesti ollut puolet palkkakustannuksista. Alentuneesti työkykyisen työllistämiseen voi saada 70 prosenttia tukea.
Leikkaukset vaikuttavat erityisesti naisiin
SAK:n tekemän työttömyysbarometrin mukaan työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset vaikuttivat erityisesti naisiin.
Työnhakijoiden keskuudessa naisten mediaanitulo on laskenut vuoden aikana 1 321 eurosta 1 200 euroon.
Suurimmat pudotukset kohdistuivat 31-50-vuotiaisiin.
Työttömille ja osa-aikaisille työnhakijoille suunnatussa kyselyssä kolme neljästä vastaajasta arvioi, etteivät tulot riitä yllättäviin kuluihin, kuten suurempiin lääkelaskuihin tai rikkoutuneen kodinkoneen korvaamiseen.
Työttömyysbarometriin vastasi yli 1 500 työnhakijaa SAK:n ammattiliittojen aloilta huhti-toukokuussa.