Työaikalain uudistamisen vaikutukset jakavat vahvasti työntekijä- ja työnantajaosapuolten näkemyksiä.
Palkansaajajärjestö SAK pelkää, että valmisteilla olevia uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään käytännössä työnantajan tarpeiden mukaan ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. SAK on pettynyt siihen, ettei uudistustyössä ole puhuttu lainkaan valvonnasta.
– Näen ongelmallisena, miten joustojen kanssa eletään. Minusta kun joustoja tulee, pitäisi tulla lisää valvontaa, ja valvonnasta ei puhuttu mitään työryhmän työssä, sanoo lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta.
Työnantajapuolen EK:n mielestä täytyy voida luottaa siihen, että työpaikoilla pystytään sopimaan asioista.
– Tyypillisellä työntekijällä Suomessa on asuntolainaa, hän tekee aika merkittäviä taloudellisia päätöksiä itse. Se ettei hän itse osaisi sopia jostain työhön liittyvästä asiasta, minusta se on aika naiivi ajatus. Pitäisi voida luottaa enemmän siihen, että paikallisella tasolla voitaisiin sopimuksia saada aikaiseksi, sanoo työelämän asiantuntija Mika Kärkkäinen EK:sta.
EK:n mukaan rajoituksia ei ole syytä lisätä vaan purkaa, kun yhteiskunta muuttuu.
– Palvelujen tuottaminen on mennyt entistä vapaampaan suuntaan, kauppojen aukioloajat on vapautettu. Yhteiskunta menee 24/7 suuntaan entistä enemmän.
SAK:sta väläytetään jopa, pitäisikö työaikaa itse asiassa lyhentää vastapainoksi sille, että 24/7-yhteiskuntaan mentäessä työajat tulevat entistä ennustamattomammiksi.
– Koska se vaikuttaa terveyteen ja muuhun elämään, niin tullaan tavallaan siihen, pitäisikö työaikaa sitten lyhentää, onko se seuraus tästä joustamisesta, Lehto pohtii.
EK:ssa asia nähdään toisin.
– Uskon, että jos työntekijä itse pystyy joustavammin päättämään milloin työtä tehdään, niin se pikemminkin parantaa työssä jaksamista kuin lisää kuormitusta, Kärkkäinen sanoo.
Molemmat järjestöt ovat olleet mukana työryhmässä, joka on valmistellut muutoksia työaikalakiin. Ryhmän ehdotukset julkistetaan perjantaina.