Työelämän digitalisoituminen jatkui viime vuonna ennätystahtiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistettavan työolobarometrin mukaan sosiaalisen median ja sähköisten työtilojen käyttö on lisääntynyt selvästi aiemmista vuosista.
Myös erilaisten pikaviestinten käyttö töissä on yleistynyt nopeasti, samoin etätöiden tekeminen. Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin toteaa, että korkeasti koulutetuilla digitalisoituminen tarkoittaa usein sitä, että ollaan yhä enemmän töissä.
– Koko ajan viestitellään jossain. Käytetään sähköpostia, puhelinta ja somea ja sitä myös työnantaja edellyttää. Eli työntekijä on 24/7-tavoitettavissa, Meklin kuvailee MTV:n Huomenta Suomen uutisissa.
Tällaista työtä ei yleensä lasketa työajaksi. Tämä johtuu Meklinin mukaan pääosin vanhentuneesta työajankäsitteestä. Työaikalain kokonaisuudistus onkin parhaillaan käynnissä. Työaikalain uudistaminen on yksi hallituksen nimittämiä kärkihankkeita. Valtioneuvoston sivujen mukaan Työaikalain uudistuksen valmistuttua käynnistetään vuosilomalain kokonaisuudistus.
– Osittain tämä johtuu myös siitä, että työajan seuraaminen on monessa työpaikassa aivan retuperällä.
"Työajan seurantaa tehostettava"
Akavan mukaan piilotyötä olisi syytä seurata.
– Työaikalain kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi hyvä puuttua laissa olevaan työajan käsitteeseen ja määritellä se nykyaikaan sopivaksi. Kaikki työ, mitä tehdään ja aika mikä ollaan työnantajan käytettävissä pitäisi olla työaikaa. Riippumatta siitä, missä ja milloin se tehdään.
– Toisaalta sitten työajan seurantaa pitää tehostaa. Juurikin digitalisaatio helpottaa työajan seurantaa, tehtiin se työ sitten etänä, matkoilla tai ihan missä vaan. Kolmantena, joka ei liity lainsäädäntöön, on se, että pelisäännöt käydään työpaikoilla läpi. Milloin pitää olla käytettävissä, milloin pitää työn takia käyttää sosiaalista mediaa ja miten nämä työajan käytöt sitten korvataan?
Työaikalaki on vuodelta 1996 ja vuosilomalaki vuodelta 2005. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime vuonna työryhmän selvittämään työaikasääntelyä. Työryhmän toimintakausi kestää vielä ensi vuoteen.
Elinkeinoelämän Keskusliitto on kannanotoissaan painottanut työaikalain kokonaisuudistuksessa paikallista sopimista ja sitä, että uudistus tehdään niin, että se edistää yritysten kilpailukykyä. EK:n mukaan myös yrityskohtaista päätösvaltaa työajassa pitäisi lisätä.