Pitkään valmisteltu hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi lisää ennen kaikkia joustoja työaikoihin. Jatkossa työnantaja ja työntekijä voisivat sopia joustotyöajasta, jos vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Joustotyöaika soveltuu erityisesti asiantuntijatehtäviin, jossa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan uusi työaikalaki pyrkii vastaamaan työelämän murrokseen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Uudistus turvaa Lindströmin mukaan työntekijöiden työntekijäsuojelun, mutta samalla luodaan sijaa työntekijän ja työnantajan yhteisymmärrykseen perustuviin työaikaratkaisuihin.
– Se ottaa nykyistä paremmin ihmisten yksityisen elämän, sosiaalisen elämän ja perhe-elämän ja toisaalta työelämän vaatimukset. Tässä on pyritty vastaamaan siihen, että toisaalta siinä olisi sitä pakottavaa lainsäädäntöä ja todella paljon joustoelementtejä, joilla on pyritty tuomaan sinne sisälle elementtejä, joissa voidaan sopia keskenään työntekijä ja työnantaja, Lindstöm sanoo.
EK pettyi esitykseen
Työaikalain uudistusta voidaan pitää merkittävänä, sillä laki säätelee lähes kaikkien suomalaisten työaikoja.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK pettyi hallituksen esitykseen. EK katsoo, että esitys on ajastaan jäljessä ja vie Suomen lainsäädäntöä kilpailijamaitaan jäykemmäksi.
EK olisi halunnut rajata asiantuntijat pois työaikalalain piiristä. Johtaja Ilkka Oksalan mukaan hallituksen esitys tuo uusia ammatteja sääntelyyn.