SAK on huolissaan hallitusneuvotteluissa esillä olleista leikkausaikeista: "Elinkeinoelämän hallitus, mitä suurimmassa määrin"

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on huolestunut monesta hallitusneuvotteluissa esillä olleesta aikeesta. Muun muassa lakko-oikeuden ja ay-jäsenmaksujen verovähennyksen säilyminen ovat SAK:lle tärkeitä kysymyksiä.

SAK:n edustajistossa puhunut järjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo, että hallitusneuvotteluista julkisuuteen tihkuneet tiedot ovat kuohuttaneet mieliä palkansaajajärjestöissä.

– Kovin vähän on julkisuuteen tihkunut tietoja. Ja nämä niukatkin tiedot ovat olleet hieman huolestuttavia meidän kannaltamme. Puhetta on ollut erilaisista leikkauksista esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja viimeiseksi tämä ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto, joka on kyllä kuohuttanut aika paljon mieliä.

SAK:ta harmittaa verovähennyksen osalta erityisesti se, että työnantajat ovat saamassa erilaisen kohtelun ja heidän jäsenmaksujen verovähennysoikeus pysyisi voimassa.

– Tiedot viittaavat siihen, että työnantajien maksut jäisivät verovähennysoikeudellisiksi, mutta palkansaajien ei. Se on kuohuttanut mieltä. Ylipäätään me ajattelemme niin, että järjestäytyneet työntekijät ovat voimavara yhteiskunnalle ja siksi on yhteiskunnallisesti perusteltua pitää tämä verovähennysoikeus, Eloranta sanoo.

Erityisesti matalapalkka-alojen ja osa-aikaisten työntekijöiden kohtelu huolestuttaa SAK:ta. Järjestö toivoo, että heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden oikeuksista pidettäisiin tarkemmin huolta työelämässä.

– Me olemme esittäneet, että työnantajien lisätyön tarjoamaisvelvoitetta tarkasteltaisiin ja kiristettäisiin. Osa-aika työn teettämisen perusteiden olisi oltava nykyistä paremmin selvillä. Vähän samaan tapaan kuin määräaikaiset työsopimukset pitää perustella niin myös osa-aikaiset sopimukset olisi perusteltava. Miksi joudutaan teettämään osa-aikaista työtä, Eloranta selvittää.

Ay-liikkeen odotukset Säätytalon suuntaan ovat kuitenkin aika matalalla, sillä odotuksissa on, että hallitusneuvotteluissa noudatetaan enemmän työnantajien toiveita.

– Kyllä tämä taitaa olla elinkeinoelämän hallitus, mitä suurimmassa määrin. Meitä on toki asiantuntijoina kuultu ja olemme siitä mahdollisuudesta kiitollisia. Selvää on kuitenkin se, että tämän hallituksen agenda on lähempänä elinkeinoelämän järjestöjen toiveita kuin meidän toiveita, Eloranta miettii.

Koordinaatiota työmarkkinakierrokselle?

Eloranta penää omiltaan yhteistyötä tulevalla työmarkkinakierroksella, jotta työntekijäjärjestöt ovat neuvotteluissa mahdollisimman vahvoja.

Näin toimittiin viime kierroksella, kun SAK päätti viime joulukuussa palkkatavoitteista sekä siitä, että viime kädessä liitot käynnistävät yhdessä työtaistelut. Jokainen liitto neuvottelee nyt omia työehtosopimuksiaan, joten päätös muutti hieman asetelmia.

– Työnantajat koordinoivat omaa toimintaansa ja myös valtakunnansovittelija on heidän tukenansa. Toisaalta on sitten niin, että näitä alakohtaisia ongelmia on olemassa ja niihin pitäisi pystyä aidosti puuttumaan. Nykyinen malli näyttää siltä, ettei se ole mahdollista tehdä, Eloranta sanoo.

SAK:ssa ei uskota, että työnantajien kanssa syntyisi lähiaikoina sopua paremmasta sopimisen mallista.

— Parasta olisi jos voisimme yhdessä työnantajien kanssa miettiä, mikä se tulevaisuuden malli on. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että molemmat varustavat omia voimavarojaan ja sitten katsotaan, kuinka neuvotteluissa käy, Eloranta sanoo.

Viimeisenä keinona pitää Elorannan mukaan olla valmiita laajoihin työtaisteluihin eli esimerkiksi lakkoihin tai ylityökieltoihin.

– Se on viimeinen keino, että yhdessä joudumme työtaisteluja toteuttamaan. Tälläkin kierroksella kuitenkin nähtiin, että moni ratkaisu syntyi vasta työtaistelun tai työtaistelu-uhan kautta. Se on tietyllä tavalla järjestelmän epäonnistumista, jos näin pitkälle mennään. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että tästä on näyttänyt tulevan vähän tapa.

Lakon murto vuokratyöllä halutaan kieltää

Kevään työtaisteluissa nähtiin SAK:n mukaan myös vuokratyövoiman rekrytointia lakonalaisiin töihin. Usein nämä vuokratyöntekijät ovat ulkomailta tulleita työntekijöitä, joiden osaaminen ja tieto suomalaisten työmarkkinoiden toiminnasta ja pelisäännöistä on rajoitettua. He ovat usein myös vahvasti työnantajansa antaman informaation varassa.

– Jotta vuokratyöllä ei tosiasiallisesti rajoiteta lakko-oikeutta, olisi Suomessa säädettävä usean Euroopan maan tapaan vuokratyövoiman käytön kielto lakon alaisiin töihin. Tämä selventäisi tilannetta ja tekisi selväksi pelisäännöt lakkotilanteessa. Lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus, ja sitä tulee vahvasti kunnioittaa eikä rapauttaa epämääräisillä ja läpinäkymättömillä perusteilla, Eloranta sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat