Sairaaloiden tehottomuus jopa räikeällä tasolla – vähennystarve yli puolet

Tutkimuksen mukaan maantieteellisesti ajatellen vähentää voisi jopa yli 20 sairaalaa eli yli puolet koko sairaalaverkosta.

Audiapron erikoisasiantuntija Mika Keinäsen mukaan ainakin viisi keskussairaalaa voisi lopettaa maantieteellisen saavutettavuuden puolesta, samoin koko nykyinen 16 aluesairaalan verkosto.

– Sellaisiakin keskussairaaloita ja varsinkin aluesairaaloita on nippu, joiden poistuminen sairaalaverkosta ei muuttaisi edes yhden tunnin saavutettavuuden tilannetta. Pieniä yksiköitä voisi kysyntänsä puolesta yhdistää ja suuremmille yksiköille kelpaisi erikoistuminen tiettyihin toimenpiteisiin, Keinänen sanoo.

Tehottomuus suuri kompastuskivi

Kyse ei ole vain maantieteestä, vaan sairaaloiden vajaakäytöstä.

Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot -tutkimuksen mukaan osa sairaaloista voisi tuottaa jopa puolet enemmän leikkauksia nykyisellä budjetilla, jos tuottavuus olisi optimaalisella tasolla. Tämä säästäisi vuositasolla jopa 340 miljoonaa euroa. Esimerkiksi syöpäleikkauksiin riittäisi 11 yksikköä nykyisen reilun 20 sijaan. Tekonivelten osalta optimointi tarkoittaisi 3200 lisäpotilasta vuodessa.

Tehottominta toiminta tuntuu olevan tekonivel- ja syöpäleikkauksissa sekä päivystyksessä ja psykiatriassa. Ylipäätänsä lähes kaikissa sairaaloissa on Keinäsen mukaan tehostamisen varaa.

– Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa Suomessa riittäisi 25 leikkaavaa yksikköä. Silloin tilanne olisi optimaalinen taloudelliselta kannalta, Keinänen sanoo.

Vähennysehdotus on radikaali, sillä nykyään leikkaavia yksiköitä on ministeriön mukaan 66-67.

Vajaakäyttö leventää hintahaitaria

Optimaalisuudella Keinänen tarkoittaa tilannetta, missä kysyntä ei vastaa hoitoon resursoitua euromäärää eli sairaala pyörii vajaakäytöllä. Tämä näkyy muun muassa tekonivelleikkausten osalta hintahaitarin leveytenä.

Kun vuonna 2010 esimerkiksi Joensuun keskussairaalassa tekonivelleikkauksen yksikköhinta oli alle 6000 euroa, Mikkelissä vastaava ylsi miltei 10 000 euroon. Savonlinna ylsi tekonivelten osalta samana vuonna kansalliseen huippuun: tutkimuksen mukaan siellä olisi mahdollista tehdä 76 prosenttia nykyistä enemmän leikkauksia.

Keinäsen mukaan leikkausten määrää voidaan kasvattaa tuhansilla ilman kustannusten nousua.

– Tekonivelten osalta optimointi tarkoittaisi 3200 lisäpotilasta vuodessa, erikoisasiantuntija arvioi.

Satojenmiljoonien eurojen säästöt

Audiapron ja Itä-Suomen yliopiston käyttämä optimointimallin on arvioitu tuovan jopa 340 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

– Toiminta kannattaisi optimoida raportissamme esitetyllä tavalla.

Keinäsen ja raportin tekijöiden sanoma on selkeä.

– Suomessa ei ole kansallisella tasolla tahoa, joka koordinoisi kokonaisuutta. Sairaaloiden roolit päätetään sairaanhoitopiiritasolla, eikä kunnista löydy poliitikkoja, jotka olisivat valmiita sulkemaan oman sairaalansa.

Keinänen pelkääkin, että sairaaloita pidetään yllä viimeiseen asti. Siihen asti, kunnes henkilöstöä ei enää yksikköön löydy. Oli liikenne sitten kuinka hiljaista tahansa.

– Näin silti, vaikka potilaillekin voi olla vaarallista se, että ylläpidetään hiipuvaa toimintaa tai päivystyspistettä.