Saida Kilpisuon vaimo kuoli pian yhteisen lapsen syntymän jälkeen: "Leskeyden tabu on ollut minulle iso yllätys"

Saida Kilpisuosta tuli äiti tammikuussa 2022 ja vain pari viikkoa myöhemmin leski 7:27
Katso video, jossa Saida Kilpisuo käy läpi hänen ja Lauran elokuvamaisen kauniin tarinan.

Saida Kilpisuo, 37, eli puolisonsa Lauran kanssa parisuhteen onnellisinta aikaa kesällä 2021. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin, Saidan ollessa seitsemännellä kuulla raskaana, pariskunta sai kuulla, että Laura tulisi kuolemaan syöpään. Tammikuussa 2022 Saida Kilpisuosta tuli äiti ja leski.

Saidan ja Lauran rakkaustarina alkoi kuin romanttisessa elokuvassa. Pari tapasi Tinderissä ja vaihteli viestejä toisilleen kolmen kuukauden ajan ennen varsinaista tapaamista.

Kansainvälistä leskien päivää vietetään 23. kesäkuuta.

Vastasimme joka päivä yhteen 36:sta Arthur Aronin kysymyksestä, joilla luodaan syvää yhteyttä ihmisten välille. Ensitreffimme oli Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta lähdimme Amsterdamiin, Saida muistelee suhteen ensihetkiä nauraen.

Saida kertoo, että rakastui Lauraan jo ennen ensitapaamista viestien ja puheluiden välityksellä.

Hänessä oli tosi harvinainen yhdistelmä voimaa ja lempeyttä. Hänellä oli tapa tuoda ihmisiä yhteen ja hän oli todella luova ja viisas.

Rakastumista seurasi yhteen muutto, häät ja yhteisen lapsen odotus.

Mutta sitten perheeseen saapui kutsumaton vieras. Syöpä.

Raskaus, häät ja murskaava diagnoosi

Tammikuussa 2022, päivälleen kolme kuukautta diagnoosista, Laura kuoli. 

Laura sairastui rintasyöpään ensimmäisen kerran keväällä 2019 ja sai puhtaat paperit sytostaatti- ja sädehoitojen jälkeen saman vuoden lopussa. Lokakuussa 2021 kuitenkin selvisi, että syöpä oli uusinut ja edennyt jo niin pitkälle, ettei sitä voinut hoitaa.

Syöpä ei hirveästi oireillut ennen lokakuuta. Oli jotain pientä yskää ja kireyden tunnetta selässä, mutta terveydenhuollossa ei otettu sitä vakavasti. Kun diagnoosi sitten saatiin, ei mitään ollut enää tehtävissä.

Kevät ja kesä ennen Lauran uudelleen sairastumista oli ollut Saidan ja Lauran elämän onnellisinta aikaa.

Menimme naimisiin kesäkuussa 2021 ja odotin jo silloin lastamme. Saimme olla siinä päivässä yhdessä perheenä ja kerroimme paikalla olijoille, että meille tulee vauva.

Saida ja Laura olivat päätyneet lahjasukusoluhoitoihin alkuperäistä suunnitelmaansa aiemmin.

Meille molemmille tuli samana päivänä ajatus siitä, ettemme halunneetkaan odottaa ja kokeilimme hedelmöitystä jo aiemmin. Se tärppäsi heti ensimmäisestä kerrasta. Jos näin ei olisi tapahtunut, ei Laura olisi välttämättä päässyt koskaan tapaamaan lastaan.

Sinä päivänä, kun Laura sai diagnoosin uusiutuneesta syövästä ja lähestyvästä kuolemasta, oli raskaus edennyt seitsemännelle kuulle asti.

Miten sellaista uutista voi ottaa vastaan, että kaikki viedään? Se oli elämäni isoin järkytys tähän mennessä.

Syöpäosastolta trukilla synnytyssaliin

Lauran viimeisten kuukausien aikana pariskunta yritti löytää toivonkipinää lukemalla paljon syöpäkirjallisuutta ja kokeilemalla ruokavaliohoitoa, jotta yhteisiä kuukausia ja päiviä olisi edessä vielä mahdollisimman paljon.

Yritimme hidastaa syöpää, mutta joulukuussa 2021 Laura sairastui keuhkokuumeeseen ja joutui jouluaaton aattona teho-osastolle. Silloin jännitimme, ehtiikö Laura tavata lastamme ennen kuolemaansa. Laura kuitenkin sanoi minulle, ettei aio vielä kuolla.

Laura pääsi teho-osastolta syöpäosastolle ja Saidan synnytys käynnistettiin muutamia päiviä etuajassa, koska keuhkokuumeen jälkeen Lauran syövän etenemistä hidastavia hoitoja ei voitu enää jatkaa.

Laura kuljetettiin syöpäosastolta trukilla synnytyssaliin ja saimme ottaa vauvan vastaan yhdessä. Koimme iloa siitä, että Laura ehti tavata lapsensa ja etten minä jäisi yksin sitten, kun Lauran aika lopulta tulisi.

Samalla koimme paljon surua siitä, ettei Laura tulisi näkemään lapsemme kasvua.

Vain muutamia viikkoja lapsen syntymän jälkeen Laura siirrettiin saattohoitoon perheen kotikaupunkiin.

Moni ei ymmärrä huumoriamme, mutta vitsailimme, että saimmepas vielä yhteisen hotelliloman, kun saattohoidossa saimme viettää aikaa perheen kesken omassa huoneessa ja palvelu pelasi. Hotellilomat olivat yhteinen juttumme.

Laura kuoli saattohoidon neljäntenä päivänä. Olimme lapsen ja Lauran äidin kanssa siinä vierellä. Laura sai lähteä kivuttomasti ja rauhassa.

Uudet tittelit: Äiti ja leski

Lapsen syntymän ja vaimonsa kuoleman myötä Saida Kilpisuo kuvailee itseään kahdella uudella tittelillä: äiti ja leski.

Leskeys on tosi vahva osa identiteettiäni, mutta kun asiasta kertoo jollekin, aiheuttaa se yllättyneisyyttä ja järkytystä. Ihmiset menevät tosi vaikeiksi. Koen raskaaksi, että ihmiset suhtautuvat minulle arkiseen asiaan niin omituisesti.

Leskeyden tabu on ollut minulle iso yllätys. Olen joutunut kasvattamaan kuoren itselleni, että kestän ihmisten reaktioita.

Tietoa: Nuoret lesket Suomessa

  • Vuonna 2020 alle 65-vuotiaita leskiä oli yhteensä 27 472. Vuonna 2020 leskeksi jäi alle 65-vuotiaana Suomessa 2 771, joista 2 020 oli naisia ja 751 miehiä. 
  • Vain avioliitossa leskeksi jääneet tilastoidaan, yllä oleviin lukuihin lisätään avoliitosta tai seurustelusuhteesta leskeytyneet, joita ei näy tilastoissa.
  • Naisten osuus nuorista leskistä on vuosittain 75–80 %, isolla osalla heistä on lapsia.
  • Suomessa leskellä on oikeus taloudelliseen tukeen. Leskellä on mahdollisuus saada lesken eläkettä. Jos avio- tai avoparilla oli yhteisiä lapsia, leskellä on oikeus myös perhe-eläkkeeseen.
  • Nuorena ja lapsettomana leskeksi jääneet, eivät kuitenkaan ole oikeutettuja taloudelliseen tukeen.
  • Avoliitosta leskeksi jäänyt on oikeutettu taloudelliseen tukeen vain, jos kuolleella ja tämän avopuolisolla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi ja avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta.
  • Puolison kuoltua sairausloma annetaan leskelle yleensä virheellisellä diagnoosilla, kuten masennus- tai akuutti stressihäiriö-diagnoosilla, mikä voi hankaloittaa tulevaisuudessa esimerkiksi henkivakuutuksen ja asuntolainan saantia tai vaikuttaa adoptiomahdollisuuteen.
  • 23.kesäkuuta vietetään kansainvälistä leskien päivää. YK haluaa kiinnittää päivällä huomiota leskien kokemiin vaikeuksiin ja sitä kautta saada heille parempia oikeuksia yhteiskunnissa kautta maailman. 

Lähteet: Tilastokeskus, Nuoret Lesket Ry ja Suomen YK-liitto

Saida on myös yllättynyt siitä, miten ihmiset suhtautuvat suruun

Jotenkin ajatellaan, että vuoden jälkeen suru merkittävästi helpottuu. Ei se pidä paikkaansa. Se muuttuu eri tavalla vaikeaksi, mutta ei helpotu. 

Ihmiset saattavat hylätä surevan. Mutkin on hylätty läheisten ihmisten toimesta. Osa ei ota mitään kontaktia ja osa kokee, että sureva ihminen on jotenkin hankala.

Uusi rakkaus on auttanut käsittelemään surua

Heti Lauran kuoleman jälkeen pahin tunne oli yksinäisyys, koska se ainoa ihminen, jolle kerroin aina kaiken, oli poissa. 

Saida kertoo, että ystävät ja muut läheiset ovat olleet hänelle korvaamaton tuki aviopuolison menehtymisen jälkeen, mutta kukaan heistä ei ole voinut korvata puolison antamaa tukea ja läsnäoloa.

Vasta uuden puolison löytäminen on lievittänyt kokemaani yksinäisyyttä Lauran kuoleman jälkeen. 

Ihmisillä on harhakäsitys, että uusi rakkaus korvaa kuolleen puolison, mutta ei se mene niin. Laura ja uusi kumppanini kulkevat elämässäni nyt rinnakkain ja Lauran kuoleman käsittely on syventänyt uutta parisuhdettani, koska kyseessä on niin iso asia.

Laura on edelleen läsnä Saidan elämässä päivittäin. 

Koska olen todella henkinen ihminen, koen, että saan häneen yhteyden päivittäin. Hän on myös läsnä, kun mietin millaisia arvoja opetan lapselleni. 

Suhteemme alussa kamppailin pakko-oireisen häiriön kanssa ja Laura oli valtava tuki toipumisessani. Ilman Lauraa en olisi henkisesti näin vahva kuin nykyään olen. Sitä kautta Laura elää minussa.

Lue myös:

    Uusimmat