Haluatko, että sinua elvytetään tilanteessa, jossa todennäköisyys esimerkiksi halvaantumiselle on suuri? Hoitotahdolla voi olla iso merkitys, kun lääkäri arvioi, mitä hoitoa vakavasti sairaalle tai vammautuneelle potilaalle annetaan.
Hoitotahto on ilmaisu omista toiveista hoidon suhteen tilanteessa, jossa ei esimerkiksi tajuttomuuden, tapaturman tai sairauden vuoksi kykene itse tahtoaan ilmaisemaan.
Tehohoidon erikoislääkäri Sanna Törnblomin käsityksen mukaan suomalaiset eivät tee hoitotahtoja kovinkaan ahkerasti. Siitäkään huolimatta, että kuka tahansa voi sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen minä hetkenä hyvänsä.
Kun ihminen tuodaan tehohoitoon, on tilanne jo vakava. Tehohoitoon otetaan vain potilaita, joiden arvioidaan toipuvan.
Vaikka lääketieteellisestä hoidosta päättää aina lääkäri, potilaan ennen sairastumistaan tehdyllä hoitotahdolla on iso merkitys hoitoratkaisuissa.
Jos potilas on hoitotahdossaan esimerkiksi kieltäytynyt elvytyksestä, sitä tulee kunnioittaa, vaikka lääkäri arvioisikin, että potilas voisi elvytyksen jälkeen palautua vielä melko hyvään kuntoon.
Lue myös: Rinta murtuu paineluelvytyksessä lähes poikkeuksetta – kouluttaja kertoo, mikä oikeasti on paha moka
Mitä enemmän ikää, sitä vaikeampi toipua
Esimerkiksi dementiaan tai parantumattomaan syöpään sairastunut ihminen voi kieltäytyä hoitotahdossaan erilaisten oheissairauksien ja infektioiden hoidosta.
Tällöin esimerkiksi dementiaa sairastavan keuhkokuumetta ei hoideta, vaikka itse infektion parantumisen ennuste tehohoidolla olisikin hyvä. Hoitamaton keuhkokuume voi johtaa kuolemaan, mikä saattaa olla vakavasti sairaalle ihmiselle helpottava tie pois kärsimyksestä.
Tehohoidon hyödyn ennusteeseen vaikuttaa muun muassa se, minkälainen potilaan vointi on ollut ennen teholle joutumista.
– Jos toimintakyky on ollut kovin huono, ja ihminen on tavallaan ollut juuri ja juuri itsenäisesti pärjäävä ennen sairastumista, niin sitten sairastumisen ja tehohoidon jälkeen se toimintakyky ei siitä parane, vaan yleensä huononee.
