Harva suomalainen on muistanut tämän tärkeän varotoimen – tehohoidon erikoislääkäri kertoo viisi syytä hoitotahdon tekemiseen

Hoitotahto on ilmaisu omista toiveista hoidon suhteen tilanteessa, jossa ei esimerkiksi tajuttomuuden, tapaturman tai sairauden vuoksi kykene itse tahtoaan ilmaisemaan.

Tehohoidon erikoislääkäri Sanna Törnblomin käsityksen mukaan suomalaiset eivät tee hoitotahtoja kovinkaan ahkerasti. Siitäkään huolimatta, että kuka tahansa voi sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen minä hetkenä hyvänsä.

Kun ihminen tuodaan tehohoitoon, on tilanne jo vakava. Tehohoitoon otetaan vain potilaita, joiden arvioidaan toipuvan.

Vaikka lääketieteellisestä hoidosta päättää aina lääkäri, potilaan ennen sairastumistaan tehdyllä hoitotahdolla on iso merkitys hoitoratkaisuissa.

Jos potilas on hoitotahdossaan esimerkiksi kieltäytynyt elvytyksestä, sitä tulee kunnioittaa, vaikka lääkäri arvioisikin, että potilas voisi elvytyksen jälkeen palautua vielä melko hyvään kuntoon.

Lue myös: Rinta murtuu paineluelvytyksessä lähes poikkeuksetta – kouluttaja kertoo, mikä oikeasti on paha moka

Mitä enemmän ikää, sitä vaikeampi toipua

Esimerkiksi dementiaan tai parantumattomaan syöpään sairastunut ihminen voi kieltäytyä hoitotahdossaan erilaisten oheissairauksien ja infektioiden hoidosta.

Tällöin esimerkiksi dementiaa sairastavan keuhkokuumetta ei hoideta, vaikka itse infektion parantumisen ennuste tehohoidolla olisikin hyvä. Hoitamaton keuhkokuume voi johtaa kuolemaan, mikä saattaa olla vakavasti sairaalle ihmiselle helpottava tie pois kärsimyksestä.

Tehohoidon hyödyn ennusteeseen vaikuttaa muun muassa se, minkälainen potilaan vointi on ollut ennen teholle joutumista.

– Jos toimintakyky on ollut kovin huono, ja ihminen on tavallaan ollut juuri ja juuri itsenäisesti pärjäävä ennen sairastumista, niin sitten sairastumisen ja tehohoidon jälkeen se toimintakyky ei siitä parane, vaan yleensä huononee.

– Ja mitä enemmän on ikää niin sitä vaikeampi siitä on toipua ja kuntoutua entiseen vointiin, Törnblom kertoo.

Lue myös: Asiantuntija kertoo, kuinka kauan elvytystä voi jatkaa: "Sitten ei voi mitään"

Arvokas elämä on jokaiselle eri

On mahdotonta tietää etukäteen, milloin ja mihin esimerkiksi sairastuu.

Harva on jatkuvasti perillä uusista hoitomuodoista ja lääketieteen kehityksestä, eikä siksi osaa ennustaa, mitä kaikkia mahdollisia hoitoja tulevaisuudessa haluaa ja minkälaisia ei.

Siksi Törnblom korostaa, että hoitotahdossa on tärkeää kertoa omista arvoista.

– Mikä on sinulle arvokasta elämää? Se on tietenkin jokaiselle meistä eri. Toinen on tyytyväinen esimerkiksi vuodepotilaana ja toinen taas ei.

– Lääketieteelliset hoidot ovat helpommin päätettävissä oleva asia, jos meillä on se tieto, minkälaista elämää sinä itse toivot, jos esimerkiksi vammaudut vaikeasti. Tai et pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana halua enää antibiootteja, jolloin se infektio ehkä nopeammin päättää sen sinun elämän, Törnblom havainnollistaa.

Hoitotahtoa suositellaan päivittämään noin 5 –10 vuoden välein, sillä ajatukset elämisen arvoisesta elämästä voivat muuttua elämän aikana moneen otteeseen.

– Nuorena voi olla sitä mieltä, että jos joudun pyörätuoliin, niin sitten en halua elää. Mutta sitten vanhempana onkin sellainen tilanne, että voimat ovat pikkuhiljaa hiipuneet. On tottunut siihen raihnaisuuteen, ja kokee, että elämä on elämisen arvoista, vaikka liikkuu pyörätuolilla tai tarvitsee ulkopuolista apua.

Lue myös: Saattohoitajana työskentelevä Eija uskoo, että myös lapselle voi näyttää kuoleman hetken: "Siinä ei ole mitään pelättävää"

Saattohoidossa elämää ei pyritä ylläpitämään keinotekoisesti

Mikäli lääkäri toteaa varmaksi, että sairaus tai vamma johtaa lyhyen ajan sisällä kuolemaan, voidaan aloittaa saattohoito. Silloin elämää keinotekoisesti ylläpitävät toimet, kuten letkuruokinta, tavallisesti lopetetaan.

Saattohoidossa painopiste on kivunlievityksessä ja mahdollisimman mukavassa henkisessä ja fyysisessä olossa.

Hoitotahtoon voi kirjoittaa asioista, jotka voivat tuoda itselle hyvää oloa tai lohtua elämän loppuhetkillä. Voi esimerkiksi toivoa rauhallista musiikkia ja itselle tärkeitä esineitä huoneeseen.

Yleensä kuoleman lähestyessä ihminen ei enää halua tai jaksa syödä, ja nälän– ja janontunteet häviävät, Törnblom kertoo. Käytännössä potilaalle siis "sallitaan luonnollinen kuolema".

Törnblomin mukaan potilaan tuntemaa kärsimystä ja henkistä ahdistuneisuutta voidaan siinä vaiheessa helpottaa kipulääkkeillä tai rauhoittavalla lääkityksellä.

– Siihen on kyllä hyvät välineet olemassa. Se painopiste on silloin siinä, että sillä potilaalla on mahdollisimman hyvä olo.

Lue myös: Saattohoidossa pyritään luomaan rauhan tunnelmaa – tällainen on viimeinen joulu: "Sain vielä kuulla joululauluja ja olla läheisteni kanssa tämän hetken"

Hoitotahto:

• Ennakkoon tehty kirjallinen tai suullinen tahdonilmaisu omaa hoitoa koskevista toiveista silloin, kun ihminen ei pysty niitä enää itse ilmaisemaan.
• Voi sisältää erityistoiveet hoidosta tai hoidosta kieltäytymisen.
• Vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa.
• Helpottaa lääkärin ja hoitohenkilökunnan työtä.
• Tahtoon voi laittaa sellaisten henkilöiden nimet ja yhteistiedot, joille haluaa antaa päätösvaltaa hoidosta kieltäytymisessä.
• Hoitotahtoa ei voi tehdä enää silloin, kun ei ole fyysisesti tai psyykkisesti kykenevä ilmaisemaan omaa tahtoaan.
• Hoitotahdon voi tehdä milloin vain esimerkiksi Omakanta -palvelussa. Lisää tietoa hoitotahdosta löydät täältä .

Lue myös: Eija on tehnyt töitä kuoleman vierellä jo 27 vuotta: "Kun menen kuolevan huoneeseen, aistin, millä tavalla minua tarvitaan"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!