Jenny Sirén tietää, miltä tuntuu käydä vuosia lapsettomuushoidoissa. Kokemus on opettanut terveydenhuollon sudenkuopista ja siitä, miten lapsettomuuden identiteettiä kantaa läpi elämän.
Kotia koristaa valtava messinkinen peili. Olohuoneesta kajahtaa eläväinen lastenohjelman ääni. Vaaleanruskea husky loikoilee olohuoneen sohvalla, ja keittiössä Jenny Sirén touhuaa valmistellen teetä ja leipiä tarjottimelle. On elokuinen torstaiaamu. Elohopea kipuaa yli kahdenkymmenen viiden asteen.
Sirén nostaa pöydälle vanhoja valokuvia. Kuvassa tummatukkainen nuori nainen nauraa nuoren miehen kanssa katsoen suoraan kameraan.
Oli toukokuu vuonna 2014. Kevät oli poikkeuksellisen lämmin.
– Päätimme puolisoni kanssa, että nyt lapsi saa tulla, jos on tullakseen.
Matkailualan yrittäjänä työskentelevä Sirén on ollut kumppaninsa kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta. Arki oli vuonna 2014 asettunut aloilleen, ja lapsi oli tervetullut perheeseen.
Sirén yritti kumppaninsa kanssa lasta kotona noin vuoden ajan. Suositusten mukaan tämän ajan tulee yrittää lasta itsenäisesti, kunnes voi hakeutua tutkimuksiin. Tämän jälkeen Sirén hakeutui paikalliselle terveysasemalle.
Kokemus palvelusta oli vähättelevä.
– Sanottiin vain, että menkää takaisin kotiin yrittämään lasta, olette niin nuoria vielä.
Lue myös: Tutkijat selvittivät hedelmöityshoitojen pitkän aikavälin vaikutuksia – teineillä havaittiin eräs huolestuttava seikka
"Olette liian nuoria"
Sirénistä tuntui, ettei tilannetta otettu tosissaan. Se herätti hänessä kuitenkin lannistumisen sijaan sinnikkyyttä.
– Sanoin ystävälleni, että musta tulee nyt maanvaiva. Käyn täällä niin usein, kunnes minut otetaan tosissaan.
Periksiantamattomuus palkittiin. Noin puoli vuotta ensimmäisestä käynnistä Sirén sai lähetteen Naistenklinikalle tutkimuksiin. Se tuntui huojennukselta. Syy raskaaksi tulemisen vaikeuksien takana selviäisi ehkä vihdoinkin.
Itkien takaisin kotiin
Pettymys oli kuitenkin valtava.
– Minkäänlaisia tutkimuksia ei oikeastaan tehty. Meitä haastateltiin taustoistamme ja elintavoistamme, minkä koin oikeastaan hieman outona ja tungettelevana.
Sirén muistelee, kuinka poistui käynneiltä kotiin itkien. Vaikka tutkimukset olivat käynnissä, tuntui, että prosessi ei edennyt.
Hän päätti käydä yksityisen terveydenhuollon puolella ultraäänitutkimuksessa. Siellä selvisi, että Sirén sairastaa munasarjojen PCOS-monirakkulaoireyhtymää. Se on tavallisin naisten hormonihäiriö, joka voi aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia ja lapsettomuutta.
Vaikka diagnoosi oli helpotus, edessä oli vielä kivinen tie.
– Julkisessa terveydenhuollossa minulle todettiin, että vaikka tiedämme, mikä lapsettomuuden taustalla on, emme voi hoitaa sinua. Saimme kahden vuoden hoitokiellon.
Henkinen romahdus oli lähellä. Sirén ei voinut ymmärtää, miksi he eivät saaneet apua. Turhautuminen ja raivo huonosta palvelusta kypsytti kuitenkin tulevaa päätöstä.
– Totesimme puolisoni kanssa, että emme tule saamaan julkiselta puolelta apua. Päätimme hakeutua yksityiselle puolelle lapsettomuushoitoihin.
Lue myös: Yleinen hormonihäiriö paljastui Jennikalle vasta, kun hän ei tullut raskaaksi – "Oli sellainen olo, että onko edes nainen"
Koki tulleensa vihdoin kohdatuksi
Sirén kertoo, että päätös kääntyä yksityisen terveydenhuollon puoleen oli ratkaiseva käännekohta lapsettomuuden kokemuksessa.
– Jotkut läheiset ihmettelevät, kuinka paljon käytimme rahaa lapsettomuushoitoihin. Mielestäni kyse on kuitenkin priorisoinnista, saman määrän joku voi käyttää autoon tai lomamatkaan. Lapsi oli meille niin tärkeä, että olisin ottanut vaikka lainaa tämän vuoksi.
Toisaalta Sirén ymmärtää, että kaikilla ei ole varaa yksityisen terveydenhuollon hoitoihin. Se harmittaa, koska Sirénin mukaan nimenomaan kunnollisissa tutkimuksissa voi ilmetä pieniä seikkoja. Kyse voi olla esimerkiksi raudanpuutteesta, joka voi olla ratkaiseva tekijä raskaaksi tulemisessa. Myös hoitoihin tarvittavat lääkereseptit voi hakea itse apteekista.
– Tuntuu, että yksityisellä puolella meidät otettiin ensimmäistä kertaa tosissaan ja sain ne lääkkeet, joita tarvitsin. Myös tieto hoitopolusta oli paljon kattavampi, Sirén toteaa.
Olennainen tekijä oli myös koko hoitoprosessin ajan mukana oleva oma lääkäri, joka tiesi potilaansa taustan ja pystyi muodostamaan hoidoista Sirénille kokonaisvaltaisemman.
Lue myös: Sinikan, 61, koko aikuiselämä kului suurperheestä haaveillen – on nyt lähipiirinsä ainoa lapseton nainen: ”Kuinka yksinäinen vanhuus minulle tulee?”
Neljä vuotta hoitotaistelua
Hoidossa yksityisellä puolella hän oli vuoden ajan. Ensin Sirénille yritettiin ovulaation induktiota, jonka jälkeen siirryttiin inseminaatioon eli keinohedelmöitykseen, josta lopulta koeputkihedelmöitykseen.
Neljän vuoden yrityksen jälkeen Sirén tuli lopulta raskaaksi koeputkihedelmöityksellä.
Vaikka hän rakasti raskaana oloa, raskausaikaa varjosti pelko keskenmenosta ja vaikea pahoinvointi.
– Söin omenoita ja oksensin, olihan se aika kamalaa, Sirén muistelee raskausaikaansa hymyillen.
Pitkäaikainen ja rakas haave oli kuitenkin vihdoin toteutunut, eikä muulla ollut väliä.
– Koin pahoinvoinnin sikäli kuitenkin hyvänä asiana, koska niin pitkään kuin se jatkui, tiesin olevani raskaana.
Hetki rinnalla
Elämänsä parhaimman hetken Sirén muistaa peilinkirkkaasti.
– En unohda sitä koskaan, kun sain Aaronin rinnalleni.
Aaron syntyi sektiolla Espoon sairaalassa vuonna 2018. Siren herkistyy kyyneliin muistellessaan esikoisensa syntymää.
– Kuinka kauan olimmekaan puolisoni kanssa odottaneet häntä.
Lue myös: Eva-Maria, 40, menetti lapsihaaveensa syövälle jo 27-vuotiaana – sinkkuna siitä asti
”Minulla oli lapsettomuutta aiheuttavien sairauksien jackpot”
Sektion yhteydessä Sirénillä todettiin myös toinen lapsettomuutta aiheuttava sairaus, endometrioosi. Se on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti, jossa kohtuontelon ulkopuolella on limakalvon kaltaista kudosta. Endometrioosi voi aiheuttaa todella voimakkaita kiputiloja.
Sirénillä endometrioosi oli kohdun takainen, eikä ollut näkynyt ainoassakaan tutkimuksessa vuosien varrella. Noin 20–25 prosenttia endometrioosia sairastavista sairastaa kuitenkin oireettomasti.
– Minulla oli siis varsinainen lapsettomuutta aiheuttavien sairauksien jackpot. Yleensä monirakkulaoireyhtymä PCOS ja endometrioosi eivät esiinny samalla henkilöllä.
Lue myös: Sari ja Jaakko ovat yrittäneet lasta kaksi vuotta tuloksetta: "En voi käsittää, miten näin luonnollinen asia voi ollakin näin vaikeaa"
Lapsettomat kokevat ikäsyrjintää
Saamastaan terveydenhuollon palvelusta pienen vauvan synnyttyä Sirénillä ei ole pahaa sanottavaa. Neuvolasta saatu apua oli asiantuntevaa ja rohkaisevaa. Se herättääkin Sirénissä ihmetystä, miksi lapsettomana palvelun saaminen oli vaikeaa, mutta vanhemmaksi tulleena ei.
– Ymmärrän, että lapsettomuus ei ole henkeä uhkaava tila, ja syö siksi resursseja julkisessa terveydenhuollossa tärkeiltä muilta hoidoilta. Samanaikaisesti kuitenkin puhutaan siitä, että Suomen väestönrakenne on hurja tällä hetkellä. Eikö lapsettomuushoitoihin kannattaisi panostaa vähän enemmän?
Toinen häntä ihmetyttämään jäänyt asia on ikä.
– En ollut koskaan oikean ikäinen lapsettomuushoitoihin. Alkuun olin niin nuori, että toppuuteltiin luonnollisen raskauden olevan vielä mahdollinen. Myöhemmin sitten kysyttiin, että miksi olet vasta nyt täällä, vaikka olin kyllä rampannut palveluissa vaikka kuinka pitkään.
Lue myös: Paula, 40, odotti, että saisi jakaa joulun oman lapsensa kanssa – sellaista joulua ei koskaan tullut: "On hyväksyttävä, että olemme aina kaksin"
Pelot ja väsymys purkautuivat
Vaikka vauva-arki lähti sujumaan tasapainoisesti, pintaan hiipi pelko lapsen menettämisestä.
– Olin puskenut läpi monta vuotta raivolla, jotta tulisin raskaaksi. Väsymykselle ja surulle oli nyt yhtäkkiä tilaa, Sirén toteaa.
Pelko lapsen menettämisestä oli niin voimakas, että se alkoi saamaan ylitsepääsemättömiä mittasuhteita.
– Näin unia siitä, että Aaron lentää parvekkeelta, ja hyppään hänen peräänsä. Pelkäsin, että jäämme bussin alle. Mietin suurimman osan päivästä, että millä kaikin tavoin tuo lapsi saattaa kuolla – niin kamalalta kuin tämä kaikki kuulostaa, niin näin ajattelin, Sirén kertoo.
Ajatukset hartaasti toivotun lapsen menettämisestä alkoivat valtaa Sirenin mielen niin vahvasti, että hän päätti hakea ammattiapua.
– Vaikka pelko on edelleen läsnä, hallitsen sen nykyään. Luotan siihen, että Aaron on tässä. Eniten pelkoon auttaa Aaron itse. Hänen kanssaan leikkiminen, oleminen.
Tärkeäksi Sirén toteaa myös avoimesti lapsettomuudesta ja kokemuksestaan puhumisen.
– Haluan myös normalisoida sitä, että tällaista voi olla, mutta sen kanssa voi elää.
Sirénin mielestä vertaistukea on runsaasti tarjolla monenlaisen lapsettoman elämäntilanteeseen. Yksi Sirénille tärkeäksi tukikohdaksi muodostunut on tahattomasti lapsettomien yhteisö ja asiantuntijaorganisaatio Simpukka ry, josta hän sai vertaistuen lisäksi paljon tietoa.
Lue myös: Joka kymmenes hedelmällisessä iässä oleva nainen kärsii tästä ikävästä vaivasta: "Sen tiedetään olevan osin perinnöllinen"
Haava jää elämään – "Kokemus lapsettomuudesta on muovannut minua pysyvästi"
Sirénin mielestä stereotypia lapsettomuudesta on hedelmällisimmän iän ylittänyt itsellinen nainen, joka haluaa lapsen.
– Tämä on vain osa totuutta. Lapsettomat voivat olla yksineläviä miehiä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ja esimerkiksi synnynnäisesti tai sairauden vuoksi kohduttomia, Sirén muistuttaa.
On myös yksin tai kaksin elämään päätyneitä ja hedelmöityshoidossa olevia. Perheitä, jotka eivät koskaan pääse hoitoihin.
Lapsettomuus on Sirénin mielestä myös huomattavasti yleisempää, kuin luullaan. Aiheen ympärillä leijuu hänen mielestään yhä vaikenemisen kulttuuri, myös nuorempien keskuudessa.
– Olimme puolisomme kanssa vastikään viettämässä kaveriporukassa iltaa. Puhuimme lapsettomuuden kokemuksestamme avoimesti ja kävi ilmi, että yli puolella pariskunnista oli samankaltaisia kokemuksia.
Siksi Sirén haluaa pitää asiasta ääntä. Sillä vaikka lapsi on, haava lapsettomuudesta jää elämään. Se on osa omaa tarinaa ja identiteettiä. Asia herättää keskustelua jopa lapsettomien keskenkin.
– Kokemus lapsettomuudesta on muovannut minua pysyvästi. Puhutaankin lapsellisista lapsettomista, jota ovat hoitojen tai adoption jälkeen saaneet lapsen, mutta kokemus lapsettomuudesta on läsnä halki elämän.
Sirén nostaa ruokapöydälle Aaronille eväsleivän. Aurinko paistaa ikkunan läpi avaran helsinkiläiskodin olohuoneen pöydälle. Iltapäivällä äiti ja Aaron suuntaavat uimaan.
– Mutta tuntuu se uskomattoman hyvältä. Kun uskaltaa rentoutua ja luottaa siihen, että minulla on se oma lapsi, jota saan hoivaa, rakastaa ja kasvattaa.
Tahattomasti lapseton: Henkilö, joka ei toiveestaan huolimatta ole saanut lasta
Hedelmöityshoidot: Lääketieteellisiä hoitoja, joilla yritetään saada raskaus alkamaan
Sekundaarisesti lapseton: Ensimmäinen lapsi on saatu adoption/hoitojen avulla tai ilman, mutta lisää lapsia ei toiveista huolimatta kuulu
Haastattelun tausta-aineistoa varten on haastateltu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:tä.
Lue myös: Outi odottaa yksin lasta, joka ei ole biologisesti hänen – tuli raskaaksi vaietulla tavalla: "Olihan se ihan mieletön lahja"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Uutisaamussa keskusteltiin hormonihäiriön aiheuttamasta lapsettomuudesta:
9:29