Sähkön tuotantoennätys rikki tänään – kantasähköverkko vaatii neljän miljardin parannukset, mutta tämä säästää kuluttajat jättilaskulta

Sähkön kantaverkko tarvitsee neljän miljardin euron investoinnit 10 vuodessa 0:45
Sähkön kantaverkko tarvitsee neljän miljardin euron investoinnit 10 vuodessa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi tuoreessa kehittämissuunnitelmassaan, että sähkön kantaverkko tarvitsee neljän miljardin euron investoinnit vuoteen 2033 mennessä.

Suuri osa investoinneista tarvitaan vihreän siirtymän hankkeiden takia ja investointien rahoitus kerätään kantaverkkoa käyttäviltä yhtiöiltä kantaverkkomaksuilla. Yksi osoitus tarpeesta on jo se, että uusi sähkön tuotantoennätys syntyi tänään.

Vihreän siirtymän myötä Suomeen on tulossa erityisesti lisää tuulivoimaa, mikä puolestaan mahdollistaa monia teollisuuden investointeja. Suomeen on suunnitteilla esimerkiksi puhtaan vedyn tuotantoa, joka vaatii paljon ilmastoystävällistä sähköä.

Kun tuotanto ja kulutus kasvavat, myös sähköverkkoa on vahvistettava. Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan useita sähköverkon parannuksia.

– Perustehtävä on se, että valot pysyvät päällä. Jos siirrot vain kasvaisivat ilman, että verkkoa vahvistettaisiin, niin se olisi käyttövarmuudesta pois. Eli silloin vioista tulisi helposti laajenevia eli yhdellä vialla voisi pimentää ison osan maata. Näin ei tietenkään päästettäisi käymään, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkojen kehittämisestä vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.

– Kun saadaan lisättyä tätä uutta kulutusta ja tuotantoa, niin Suomeen tulee investointeja, tulee työpaikkoja, Jyrinsalo lisää.

Tuotantoennätys jo rikki

Vihreän siirtymän toteutumisesta saatiin havainnollinen esimerkki tänään, kun Suomessa meni rikki sähkön tuotantoennätys.

Ennätyksestä kertoi Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Mikko Heikkilä viestipalvelu X:ssä.

Fingridin mukaan tuotanto on tänään iltapäivällä ollut 14 198 megawattia. Kulutus on ollut hieman yli 13 000 megawattia, joten sähköä on kylmästä talvipäivästä huolimatta riittänyt vientiin asti.

Heikkilä oli jo aiemmin marraskuussa uumoillut, että tuotantoennätys menee jossain vaiheessa talvea rikki. Entisestään lisääntyneen tuulivoiman hyvä tuotanto yhdessä erityisesti ydin- ja vesivoimaloiden toiminnan kanssa on luonut pohjaa uudelle ennätykselle.

Lisälasku ei ehkä lankea kuluttajalle

Suuret sähkömarkkinoiden toimijat, kuten sähkön tuottajat, verkkoyhtiöt ja suuret voimalaitokset maksavat ajan kanssa uudet, neljän miljardin verkkoinvestoinnit.

Tässä kohtaa kuluttaja voi helposti pelästyä, sillä usein tuotannon kasvavat kustannukset valuvat lopulta juuri kuluttajan maksettavaksi.

Kantaverkon osalta näkymät ovat kuitenkin hyviä, koska maksajia on tulossa lisää.

– Meillä on nyt noin 150 asiakasta, jotka maksavat siitä, että he käyttävät Suomen kantaverkkoa. Heidän kantaverkkomaksuillaan näitä investointeja rahoitetaan. Jos ajatellaan, että tuleeko tämä (investoinnit) heille  kauhean kalliiksi, niin ei tule. Kun sähkön kulutus ja tuotanto kasvavat koko ajan niin jakajia tulee koko ajan enemmän. Silloin yksikköhinnat eivät välttämättä muutu mihinkään, Jyrinsalo pohtii.

Kuluttajien kannalta on myös hyvä, että parhaillaan parannetaan Suomen ja Ruotsin välistä kantasähköverkkoa. Vahvistettu yhteys länsinaapuriin parantaa mahdollisuuksia ostaa tai myydä sähköä tarpeen mukaan.

Miten käy Itä-Suomen?

Uusia energiainvestointeja on tulossa erityisesti läntiseen Suomeen, joten myös kanatverkon kehittäminen tapahtuu pääosin läntisessä Suomessa ja Oulun seudulla. 

Toistaiseksi Itä-Suomi ei ole päässyt tuulivoimabuumista osille, kun Puolustusvoimat on varmistanut tutkien toimivuuden pitämällä ilmatilan vapaan tuulivoimasta.

Parhaillaan selvitetään kuitenkin sitä, voisiko myös Itä-Suomeen tulla tuulivoimaloita.

Fingrid on valmis investoimaan myös Itä-Suomeen, kunhan siihen tulee aihetta.

– Itä-Suomen osalta tilanne on odotteleva sen suhteen, että ketkä ovat ne tulevat sähkötoimijat ja missä he sijaitsevat ja kuinka monta megawattia he aikovat liittää. Meillä on pöytälaatikossa valmiit suunnitelmat, mutta niitä ei voida käyttää ennen kuin tarpeet selviävät, Jyrinsalo sanoo.

Jyrinsalo korostaa, että kantaverkko toimii jatkossakin yhtä hyvin niin Itä- kuin Länsi-Suomessa.

– Itä-Suomea ei jätetä missään nimessä retuperällä. Suomi on yksi hinta-alue ja Itä-Suomi saa sen saman halpenevan sähkön kuin Länsi-Suomi. Hintavaikutus valuu koko Suomeen, hän sanoo.

Sähkön hinnan arvioidaan Suomessa olevan tulevaisuudessa halpaa moneen muuhun maahan nähden, koska uutta, uusiutuvaa tuotantoa on tulossa paljon lisää.

Uuden tuotannon edellytyksenä on tosin se, että Suomeen tulee myös sähköä kuluttavaa eli ostavaa teollisuutta.

Teollisuuden tarpeet ja tuulivoiman kasvava osuus tuotannosta johtavat todennäköisesti siihen, että sähkön hinta vaihtelee jatkossakin paljon päivien välillä.

Lue myös:

    Uusimmat