Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin ottaminen käyttöön on omiaan tasaamaan sähkön hintavaihteluja Suomen ja Ruotsin välillä, mutta tämän kuukauden kaltaisia hintapiikkejä se ei täysin estä. Niiden todennäköisyys kuitenkin pienenee, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Joulukuun hintapiikin aikana sähkön hintaero Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä venähti poikkeukselliseksi.
– Tilanne muuttuu, kun saadaan käyntiin sekä Olkiluoto-3 että saadaan runsaasti lisää tuulivoimaa lähivuosina. Silloin Suomessa tuotetaan keskimäärin jo suunnilleen se määrä sähköä, joka täällä kulutetaan, Leskelä kertoo.
Hän muistuttaa, että Suomi on ollut kroonisesti mittava sähkön tuoja. Olkiluoto-3:n käynnistymisen jälkeen Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto sekä sähkön tuotanto ja kulutus ovat hänen mukaansa paremmin maittain tasapainossa.
– Vähemmän tulee niitä tilanteita, joissa Suomi irtaantuu omaksi hinta-alueeksi, Leskelä sanoo.
Alkutalven aikana Suomen aluehinta on kasvanut jopa kuusinkertaiseksi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan hinta-alueisiin verrattuna, mikä aiheutti Suomeen hintapiikin. Kun markkinat toimivat täydellisesti, tukkusähkön hinnat Pohjoismaissa ja Baltiassa ovat samat, mutta pullonkaulat sähkönsiirrossa voivat johtaa hintaeroihin, etenkin silloin kun kulutus on suurta.
Leskelä huomauttaa, etteivät hintaerot Suomen, Pohjois-Ruotsin ja -Norjan välillä ole ainoita Pohjoismaissa. Siirtoyhteydet pohjoisesta Etelä-Ruotsiin ja -Norjaan ovat riittämättömät. Joulukuun puolivälissä eteläisimmän Ruotsin, Etelä-Norjan sekä Tanskan aluehinnat olivat reippaasti korkeammat kuin Suomen ja Baltian.
Sähkön kuluttajahinta muodostuu siten, että aluehinnan päälle lisätään verot ja sähköyhtiön marginaali. Sähkön tukkukauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa.
