Sähkökatkot piinaavat suomalaisyrityksiä Intiassa

Yli sata suomalaista yritystä on lähtenyt hakemaan kasvua Intiasta. Valtava markkina houkuttelee. Kasvua kertyykin, mutta arki on haastavaa.

Intiassa on totuttu ostamaan halvalla, byrokratia on raskasta ja sähköt katkeilevat jopa pari kertaa päivässä. 

Työvaatepalveluita tarjoavalle Lindströmille Intia on yksi nopeimmin kasvava markkina. 

– Kasvuvauhti on ollut siellä 40–50% vuodessa vuodesta toiseen, kertoo Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio.

Yhtiöllä on Intiassa tuhat asiakasta, sekä intialaisia että kansainvälisiä yrityksiä. Vajaassa kymmenessä vuodessa toimintaa on laajennettu yhdeksään intialaiseen miljoonakaupunkiin. 

– Vuokraamme työvaatteita yritysten henkilöstölle ja asiakasyritys maksa työvaatteiden käytöstä meille viikkovuokraa. 

Pääosa asiakkaista on elintarvike- ja lääketeollisuuden sekä auto- ja elektroniikkateollisuuden yrityksiä. 

– Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että Intian markkinilla myös paikalliset yritykset ovat ottaneet vastaan tällaisen työvaatepalvelun, joka on entuudestaan tuntematon palvelumuoto Intiassa. 

Sähkökatkoja jopa kaksi kertaa päivässä

Vaikka Intia on teollistunut vauhdilla, sen infrastruktuuri on vielä varsin kehittymätöntä. 

– Sähkökatkokset ovat hyvin yleisiä ja niihin täytyy varautua. Meilläkin on varavoimalat kaikissa palvelukeskuksissa, kertoo Laurio. 

Sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita valmistavan Enston liiketoimintajohtaja Markku Wederhorn kertoo puolestaan, että paikoin sähkökatkoja voi olla jopa pari kertaa päivässä.

Viisi vuotta sitten Ensto perusti Intiaan oman yrityksen, sillä maa vaikutti hyvältä lupaukselta. Ensto valmistaa Intiassa paikallisille markkinoille sähkölinjan rakennustarvikkeita ja kotelointijärjestelmiä. Matkan varrelle mahtuu sekä hyviä kauppoja että pettymyksiä. 

Ongelmana on rahoitus: 

– On projekteja, joihin me olemme saaneet kaupat, mutta niihin ei löydykään rahoitusta, kertoo Wederhorn.

– Meillä on tällä hetkellä noin vuoden myyntiä vastaava tilauskanta sisällä sen takia että rahoitusta ei ole löytynyt.

Rahapula ei ole yllätys. Sähköverkkoja rakennetaan julkisella rahoituksella, eikä valtion budjetti riitä kaikkeen.

– Intian budjetin loppusumma on noin 180 euroa asukasta kohti. Sillä ei paljon rakenneta ja tehdä muita palveluja, toteaa Wederhorn. 

Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on noin 53 miljardia euroa eli reilut 9 000 euroa asukasta kohti.

Laadun myyminen on työlästä

Ensto ei kuitenkaan ole lyömässä hanskoja naulaan. Asiakkaina on jo puolet Intian sähköyhtiöistä, vaikka yhtiö ei kilpaile hinnalla. Monesti halpa hinta tuntuu kuitenkin olevan ainoa asia, joka ratkaisee kaupat. 

– Kysymys on siitä, tehdäänkö sähkölinja neljäksi vuodeksi vai 40 vuodeksi.  Me emme tee neljän vuoden tuotteita. Mutta ilmeisesti on myös toinen markkina, jossa neljä vuotta riittää. 

– Se saattaa jopa olla edullista joillekin päätöksentekijöille, toteaa Wederhorn mutta ei halua täsmentää epäilyään. 

Verottaja on niskassa jatkuvasti 

Nokian vaikeudet Intian verottajan kanssa ovat olleet otsikoissa pitkään. Yhtiö sulkee Chennain matkapuhelintehtaan, mutta kiista verottajan kanssa on yhä kesken. 

Enstoakin verottaja on työllistänyt. 

– Meillä on ollut neljän vuoden aikana jo kaksi verotarkastusta ja yksi on kesken. Eli kyllä verottaja varsin tiukasti katsoo, miten yhtiöt toimivat ja mitä niissä tehdään. 

– Kyllä se tarkkaa on. Ilmeisesti rahaa tarvitaan budjettiin, arvelee Wederhorn.

Lue myös:

    Uusimmat