Asiantuntijat kertovat Yahoo! Lifestylen haastattelussa, mitä aikuisten kannattaa tehdä, jos omilta vanhemmilta ei heru tukea terapiassa käymiselle.
Mielenterveydestä puhutaan tänä päivänä aiempaa avoimemmin. Vanhemmista sukupolvista tämä voi tuntua hämmentävältä. Näin ollen esimemerkiksi milleniaalisukupolveen kuuluvista voi tuntua, että he eivät saa vanhemmiltaan tukea avun hakemiseen. Asiantuntijat kertovat, miten tällöin kannattaa toimia.
Milleniaaleilla tarkoitetaan vuosina 1980–1995 syntyneitä. Heistä käytetään myös nimitystä Y-sukupolvi.
– Terapia saattaa olla normaali osa milleniaalien elämää, mutta vanhemmille sukupolville se on edelleen tietynlainen tabu, kertoo Ray Sadoun, joka työskentelee brittiläisessä riippuvuuksien hoitoon keskittyvässä OK Rehab -organisaatiossa tukihenkilönä.
– Vanhemmat saattavat pitää terapiassa käymistä merkkinä siitä, että et ole tarpeeksi vahva käsittelemään omia ongelmiasi yksin. Heitä on saatettu opettaa tukahduttamaan tunteet ja jatkamaan eteenpäin.
Lue myös: Onko työpäiväsi täynnä tällaisia asioita? Katastrofi aivojen terveydelle: "Elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio"
Vanhemmilla voi olla asenneongelma
Yksi osa ongelmaa voi olla se, että mielenterveyden haasteet nähdään niin leimaavina. Näin uskoo psykiatri Gail Saltz.
Milleniaalien vanhempien mielestä lasten pitäisi pystyä käsittelemään itse omat ongelmansa. He voivat uskoa ettei terapiasta ole hyötyä tai että se on merkki heikkoudesta.
Saltzin mukaan vanhemmat saattavat myös nähdä lapsensa ikään kuin itsensä jatkeena. Silloin tieto oman lapsen terapian tarpeesta voi tuntua vanhemmasta itsestään nololta.
Lue myös: TikTok ryhtyy tukemaan nuorten mielenterveyttä tavalla, joka saa psykologin hyväksynnän – ilmoituksella kiusallinen ajankohta kilpailijan kannalta
Kokeile näitä keinoja
Jos sinusta tuntuu, että omien vanhempien kanssa on vaikeaa keskustella mielenterveydestäsi, Yahoo! Lifestylen haastattelemat asiatuntijat haluavat muistuttaa muutamasta asiasta.
1. Yritä ymmärtää, millainen suhde sinulla on omiin vanhempiisi
Sinä tunnet omat vanhempasi parhaiten. Saltzin mukaan omasta terapiakokemuksesta vanhemmille kertominen riippuu todella paljon sinun ja vanhempiesi välisestä suhteesta. Myös vanhempien suhtautumisella mielenterveysasioihin ja terapiaan on merkitystä.
– Monet vanhemmat olisivat iloisia ja helpottuneita, jos heidän lapsensa hakisi apua paremman voinnin ja toimintakyvyn tähden. Tällöin lapsi voi mahdollisesti jakaa kokemuksiaan hyvillä mielin ja saada tukea, Saltz kertoo.
Jos sitä vastoin pystyt ennakoimaan, että vanhempasi eivät välttämättä osoita tukeaan, lienee Saltzin mielestä parasta olla puhumatta mitään. Aikuisen lapsen ei tarvitse jakaa kaikkia elämänsä asioita vanhempiensa kanssa.
– Terapia voi olla yksityinen valinta ja asia, Saltz kertoo.
Jos sinusta tuntuu, että vanhempasi ottavat tiedon terapiakäynneistä hyvin vastaan, voit toki jakaa kokemuksiasi. Saltz kuitenkin muistuttaa, että sinun ei tarvitse sanoa heille sitä mitään, jos se ei tunnu sinusta mukavalta.
2. Päätät itse, mitä haluat kertoa heille
Mitä siis tehdä, jos vanhempasi eivät hyväksy sitä, että etsit terapiasta apua?
– On tärkeää viestittää vanhemmille se, että olet jo päättänyt mennä terapiaan, ja että heidän kritiikkinsä ei sitä päätöstä muuta, Sadoun kertoo.
– Aseta rajat perustuen siihen, mikä sinusta tässä asiassa tuntuu mukavalta. Esimerkiksi jotkut milleniaaliasiakkaistani ovat päättäneet olla koskaan puhumatta terapia-asioistaan vanhempiensa kanssa, koska keskustelu äityy aina riitelyksi. Toiset keskustelevat mielellään terapiasta niin kauan kuin sessioiden yksityiskohdat jäävät pimentoon, Sadoun kertoo.
Avioliittoasioihin ja perhesuhteisiin erikoistunut terapeutti Laurie Carmichael muistuttaa, että jokainen voi hakea apua mielenterveyden ja emotionaalisen hyvinvoinnin tueksi aivan samaan tapaan kuin jos menisimme lääkäriin flunssan tai käden murtuman takia.
3. Aseta omat rajasi
Omien rajojen asettaminen on mielenterveyden kannalta erittäin tärkeää.
– Kun vanhempien kanssa keskustellaan terapiasta, rajat ovat tärkeät, kertoo Carmichael.
– Jos vanhempasi kysyvät, mistä puhuitte terapiassa, etkä koe olevasi valmis puhumaan siitä, voit vastata: "arvostan, että teitä kiinnostaa mielenterveyteni, mutta en ole tässä vaiheessa valmis puhumaan terapiasessioistani".
Mikäli tivaaminen jatkuu, Carmichaelin mielestä voit kysyä heiltä seuraavan kysymyksen: ”Pelkäättekö minun puhuvan siellä jostain tietystä aiheesta? Ehkä kyseessä on jokin asia, josta voisimme puhua yhdessä?”
Mikäli vanhemmat eivät kunnioittaneet rajojasi varttuessasi, Carmichael kehottaa ottamaan asian puheeksi terapeutin kanssa. Hänen kanssaan voitte keskustella siitä, miten voit asettaa ja pysyä rajoissa tunteaksesi olosi mukavaksi silloinkin, kun toinen ei pidä asettamistasi rajoista.
– Ajattelen rajojen olevani kuin kodin ympärille omaksi turvaksi pystytetty aita. Sinä päätät, kenet päästät sisälle luoksesi ja keitä et, hän havainnollistaa.
Carmichael muistuttaa toisestakin asiasta: vanhempiesi ei tarvitse tietää, mistä asioista puhut terapiassa. Olet täysi-ikäinen, joten se on aivan oma asiasi.
– Terapiassa voi käsitellä niin monenlaisia asioita, kuten paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon löytämistä ai stressinhallintaa, Carmichael kertoo.
Vanhemmat saattavat ehkä olla huolissaan siitä, mitä kerrot terapiaistunnoissa. Carmichael muistuttaa, että sinun terapiahetkesi sisältö ei ole heidän päätettävissään.
– Terapiatilan pitää tuntua sinusta turvalliselta, jotta voit tehdä tarvittavan työn voidaksesi henkisesti paremmin, Carmichael kertoo.
Päätä siis itse, missä määrin asiasta puhuminen tuntuu sinusta hyvältä. Kerro se myös vanhemmillesi, jotta olette samalla sivulla.
Lue myös: Psykologi kertoo, millaiset ihmiset ovat alttiita ahdistukselle – yleinen toimintatapa ruokkii tuntemusta: "Siinä piilee ansa"
4. Hyväksy, että vanhempasi eivät vältämättä hyväksy terapiaa
Mikäli vanhempien reaktiot mielenterveytesi tarpeisiin huolestuttavat sinua todella paljon, Saltz neuvoo ottamaan sen puheeksi terapiassa.
– Aikuisena ei ole kovin hyvä asia, jos tarvitset vanhempiesi hyväksyntää tehdäksesi jotain, mikä on itsesi kannalta parasta. Se voi yksi niistä syistä, joiden vuoksi terapiasta voi olla sinulle apua.
Jos vanhempasi arvostelee sinua avun hakemisen takia, on suhteenne dynamiikka Saltzin mukaan epäterveellä pohjalla. Sinun pitäisi erottaa vanhempiesi mielipide siitä, minkä koet tarpeelliseksi itsesi kannalta.
– On tärkeää kyetä toteamaan, että vanhemmilla on heidän omat syynsä ajatella terapian olevan huono juttu ja että epäterveen dynamiikan ei pitäisi estää sinua etsimästä apua.
Mikäli vanhempasi edelleen sivuuttavat tarpeet, joita sinulla on mielenterveyteesi liittyen, kannattaa lopettaa koko keskustelu ja muistaa omat rajat.
Jos vanhemmat kritisoivat sinun terapiassa käyntejäsi, Sadoun kehottaa palauttamaan mieleen syyt, joiden vuoksi avun piiriin hakeuduit.
– Niin paljon kuin haluaisitkin päätöksellesi oikeutusta vanhempiesi silmissä, sinä et ole vastuussa heidän reaktioistaan.
Välejä vanhempiin voi ylläpitää tästäkin huolimatta
Onko edes mahdollista säilyttää välejä omiin vanhempiin huolimatta heidän epäilyistään terapiakäyntiesi suhteen? Carmichaelin vastaus tähän kysymykseen on kyllä. Terapia voi auttaa siinä.
– Ajan myötä ja terapiatyöskentelyn tuloksena opit luovimaan suhteessasi vanhempiisi, jos haluat ylläpitää suhdetta heihin. Tämä onnistuu asettamalla selkeät rajat, jotta tunnet olosi turvalliseksi heidän kanssaan.
– Loppujen lopuksi rajojen tarkoitus on pitää sinut emotionaalisesti ja fyysisesti turvassa tilanteissa, joissa aikaisemmin et oloasi turvalliseksi kokenut.
Suhteen palautumiselle sellaiselle tasolle kuin se tuntuu mukavalta teistä kaikista kannattaa antaa aikaa. Carmichael muistuttaa olevaan tarkkana erään asian suhteen: kun asiat tuntuvat palanneen normaaleiksi, saatat haksahtaa takaisin vanhoihin tapoihisi.
– Harjoittele hyvien rajojen pitämistä, kun luot vanhempiisi uudelleen suhdetta sellaisella syvyystasolla kuin itse haluat.
– Kieltäydy ihan vapaasti keskustelusta, jota et halua käydä ja vaihda puheenaihetta. Voit rakastaa vanhempiasi ja pitää kiinni rajoistasi samaan aikaan.
Lue myös: Koronavirus voi olla vaarallisempi mielialahäiriöistä kärsiville
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Yahoo! Lifestyle