Saako käyttämättä jääneestä hotelliyöstä korvausta lennon viivästyessä? Ratkaisu kuluttajariitalautakunnalta
Matkustajat vaativat korvauksia, kun hotellihuone jäi käyttämätttä yhden yön osalta lennon viivästyttyä.Shutterstock
Julkaistu 11.05.2025 12:37
Hannakaisa Taskinen
hannakaisa.taskinen@mtv.fi
Matkustajat vaativat hyvitystä lennon viivästyksen vuoksi käyttämättä jääneestä hotelliyöstä.
Kuluttajariitalautakunnan selvitettäväksi tuli, onko lentoyhtiö vastuussa lennon viivästymisen vuoksi käyttämättä jääneestä hotelliyöstä ja toisaalta, kattaako maksettu vakiokorvaus matkustajille aiheutuneet kustannukset.
New Yorkiin matkalla ollut lentokone joutui palaamaan Helsinkiin
Lento Helsingistä New Yorkiin lähti kesäkuussa 2023 myöhässä teknisten ongelmien vuoksi, mutta lentokone joutui lopulta vielä palaamaan Helsinkiin pari tuntia jo lennettyään.
Matkustajat saivat 6.6. klo 22.00 tiedon korvaavasta lennosta, joka lähtisi 7.6. klo 17.20. Tieto tuli niin myöhään, etteivät matkustajat voineet enää perua New Yorkin hotellivaraustaan.
Kahden hotellihuoneen hinta oli 1 174,34 USD. Matkustajat vaativat lentoyhtiötä korvaamaan 1 177,34 euroa.
Lentoyhtiö argumentoi, että matkustajien majoitussuunnitelmat määränpäässä ovat liian kaukaisia asioita verrattuna siihen ilmakuljetussopimukseen, joka matkustajien ja lentoyhtiön välillä on tehty koskien matkustajien ilmakuljetusta, joka on päättynyt New Yorkiin.
Lisäksi yhtiö mielsi, ettämatkustajien saamat 2 x 600 euron vakiokorvaukset olisivat päällekkäisiä heidän haluamiensa vahingonkorvauksien kanssa. Niinpä yhtiön mukaan matkustajilla ei olisi oikeutta saada päällekkäisiltä osin kaksinkertaista korvausta samasta tapahtumasta.
Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta
Kuluttajariitalautakunnan mukaan lentoyhtiön vastuuta viivästyksen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista tulee arvioida Montralin yleisopimuksen perusteella.
Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien ilmakuljetuksessa.
Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.
Kuluttajariitalautakunta arvioi, että tässä tapauksessa matkustajille aiheutui ylimääräisiä kustannuksia, sillä he joutuivat maksamaan hyödyntämättä jääneen majoituksen lentoyhtiön viivästyksen ja myöhäisen tiedottamisajankohdan vuoksi.
Lautakunnan mukaan majoitusta määränpäässä sekä siitä aiheutuvia kustannuksia ei voi pitää liian etäisinä ilmakuljetussopimuksen suoritusvirheen seurauksina, vaan kyse on lennon viivästyksen vuoksi matkustajille aiheutuneesta vahingosta.
– Koska lentoyhtiö ei ole näyttänyt, että käsillä olisi ollut Montrealin yleissopimuksen mukaisia perusteita vapautua korvausvelvollisuudesta, tulee lentoyhtiön korvata matkustajille käyttämättä jääneestä hotellimajoituksesta aiheutunut taloudellinen vahinko, huhtikuussa annetussa ratkaisussa todetaan.
Lentoyhtiö katsoi, että matkustajille maksettu vakiokorvaus kattoi heidän esittämänsä vaatimukset asetuksen 261/2004 lisäkorvauksia koskevan 12 artiklan nojalla.
Voiko pilalle menneestä lomasta saada korvauksia? Juttu jatkuu videon alla.
8:32Haastattelussa muun muassa toimittaja Sari Korpela, jonka lomalla maastopalo alkoi roihuta. Saako lomasta korvauksia? Sen kertoo kuluttajariitalautakunnan päätoiminen puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.
Lautakunta on täysistuntoratkaisussaan D/5926/35/2016 (annettu 11.9.2018) katsonut, että artiklan 12 tarkoituksena on välttää se, että matkustajat saisivat samasta menetyksestä kaksinkertaisen hyvityksen.
Tuolloin lautakunta katsoi, että jos matkustajien saama hyvitys on korvausta ajan menetyksestä, vakiokorvaus voidaan 12 artiklan nojalla vähentää tällaisesta hyvityksestä.
Mikäli matkustajien saama hyvitys on puolestaan korvausta matkustajille aiheutuneesta toteennäytetystä kulusta, kuten viivästyksen vuoksi käyttämättä jääneestä majoituksesta tai junalipusta, vakiokorvausta ei vähennetä myönnettävästä vahingonkorvauksesta.
Tuossa tapauksessa matkustajat joutuivat lennon viivästyksen vuoksi yöpymään lentokenttähotellissa ja hankkimaan korvaavat linja-autoliput. Näiden vahinkojen osalta kysymys ei ollut ajan menetyksen korvaamisesta eikä matkustajien ajan menetys tullut kahteen kertaan korvatuksi, vaikka he saivat näistä kuluista korvauksen vakiokorvauksen ohella.
Täysistunto katsoi, ettei vakiokorvausta siten tullut vähentää matkustajille vahingonkorvauksena maksettavasta muusta hyvityksestä.
Niinpä lautakunnalla ei ollut näkemyksensä mukaan perusteita arvioida käsillä ollutta tapausta täysistuntoratkaisusta D/5926/35/2016 poikkeavasti, eikä sen mukaan vakiokorvausta pidä vähentää matkustajille maksettavasta vahingonkorvauksesta.
Lautakunta suosittaa yksimielisellä päätöksellään korvauksen maksamista matkustajien vaatimuksen mukaisesti. Matkustajien käyttämättä jääneen hotelliyön hinta on ollut 1 177,34 USD, mutta matkustajat ovat vaatineet kyseisen summan euroina, eikä lentoyhtiö ole kiistänyt euromäärää.
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia.
