Rytmihäiriö pelästyttää – lääkäri kertoo, milloin huolestua
Rytmihäiriöitä tutkitaan sydänsähkökäyrällä eli EKG:llä.Lehtikuva
Julkaistu 08.08.2015 06:03
Piia Turunen
piia.turunen@mtv.fi
Rytmihäiriö voi olla harmiton tai vaarallinen. Vain harva ei koskaan koe sellaista.
– Rytmihäiriö on määritelmän mukaan poikkeavuus normaalista sydämen rytmistä. Tällä määritelmällä se voi olla hyvinkin monenlaista eli sekä liian tiheää että liian harvaa rytmiä, kardiologian erikoislääkäri Hannu Parikka sanoo.
Useat ihmiset tunnistavat rytmihäiriön, kun sellaisen kokevat.
– Yleisimpiä rytmihäiriöitä ovat yksittäisten, poikkeavien lyöntien tuntemukset. Sydän alkaa yhtäkkisesti lyödä poikkeuksellisen nopeasti tai voimakkaasti tai jättää lyöntejä välistä pois.
– Voi myös tulla tajunnansumentumiskohtaus tai jatkuvampaa heikotusta tai esimerkiksi sellaista oloa, ettei jaksa liikkua samaan malliin kuin aikaisemmin.
Lisälyöntisyyttä tai lyöntien väliin jäämistä ilmenee tavallista herkemmin stressaantuneena, väsyneenä tai huonosti nukkuneena. Osa rytmihäiriöistä ilmoittaa itsestään liikunnan kaltaisen rasituksen yhteydessä.
Liikuntaan liittyvästä rytmihäiriöstä on syytä huolestua.Colourbox.com
– Jos rasitus tuottaa ihmiselle rytmihäiriöitä, niihin liittyy vaaramomentti, Parikka varoittaa.
– Osa rytmihäiriöistä, varsinkin synnynnäisistä, tulee, kun ne haluavat tulla. Ihmisen ei välttämättä tarvitse tehdä mitään tai olla missään erityisessä tilanteessa.
Monet rytmihäiriöt vaarattomia
Mikäli rytmihäiriöitä ilmenee hyvin harvoin ja lyhytkestoisesti eikä niihin liity muita tuntemuksia kuin muutama tiheämpi tai pois jäävä lyönti, asiaa ei sinänsä tarvitse selvittää.
– Tämän tyyppiset rytmihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Oikeastaan jokainen kokee niitä jossakin vaiheessa elämää, varsinkin, jos on kovin stressaantunut, väsynyt tai viettänyt niin sanotusti huonoa elämää. Se voi olla elimistön ilmoitus siitä, että elintavoissa olisi jotain parannettavaa, Parikka sanoo.
Kuitenkin eräisiin rytmihäiriöihin kannattaa suhtautua todella vakavasti.
– Jos rytmihäiriö johtaa tajunnan häiriöön tai tajunnan menetykseen, esimerkiksi ihan pyörtymiseen, se katsotaan vaaralliseksi. Eritoten vaarallisia rytmihäiriöt ovat jotakin sydänsairautta sairastavilla tai sydäninfarktin kokeneilla henkilöillä.
Myös lievempien, mutta päivittäin tai viikoittain ilmenevien rytmihäiriöiden syy ja mahdollinen vaarallisuus on syytä selvittää lääkärissä.
– Ja toki aina, jos hiukankin epäilyttää, onko jotenkin vaarassa, kannattaa mieluummin ottaa yhteyttä lääkäriin. Aika helpoilla perusselvittelyillä saa sen murheen pois mielestään. Yleisimmät rytmihäiriöt ovat hyvänlaatuisimpia, ja niiden kanssa elää yhtä pitkään kuin ilman rytmihäiriöitä.
Yleistyvät ikääntyessä
Suomessa muutamalla ihmisellä tuhannesta on synnynnäisiä rytmihäiriön muotoja. Joillakin rytmihäiriöt taas syntyvät rakenteellisen sydänsairauden seurauksena. Sydämeen voi muodostua toimimatonta arpikudosta esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen.
Ikääntyessä todennäköisyys saada rytmihäiriöitä kasvaa.Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
– Useimmat rytmihäiriöt ovat kuitenkin niin sanottuja itsenäisiä rytmihäiriöitä eli syntyvät vain, koska sydämen rytmi heittäytyy poikkeavaksi.
Vanhuksilla rytmihäiriöitä on enemmän kuin nuorilla tai keski-ikäisillä.
– Ehkä yleisin pitkäkestoisin rytmihäiriö eli eteisvärinä yleistyy iän mukana. Ja mitä iäkkäämmäksi henkilö elää, sitä enemmän hänellä on aikaa saada muitakin sydänsairauksia, joiden seurauksena rytmihäiriöitä voi tulla, Parikka selittää.
Eri tutkimustapoja ja hoitovaihtoehtoja
Yksinkertaisin tapa tutkia rytmihäiriöitä on kuunnella sydäntä sekä rekisteröidä sydänsähkökäyrä eli EKG.
– Jos rytmihäiriön oireet ovat niin pitkäkestoisia, että rytmihäiriöstä ehditään saada EKG niiden aikana, rytmihäiriön laatu voidaan määrittää erittäin hyvin. Joskus sydänfilmiä rekisteröidään kokonaisen vuorokauden ajalta.
Perustutkimuksiin voi kuulua myös verikokeita, joilla pyritään poissulkemaan taustalta esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta, anemia tai veren suolapitoisuuden muutokset. Sydämen ultraäänitutkimuskin voidaan toteuttaa, jos sydämen rakenteessa epäillään jotakin poikkeavaa.
– Raskaan sarjan tutkimuksia ovat sepelvaltimon varjoainekuvaukset ja sydämen sisällä tehtävä elektrofysiologinen tutkimus. Niitä tarvitaan onneksi harvoin, Parikka sanoo.
Vaarallisia rytmihäiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä, pallolaajennushoidolla tai katetriablaatiohoidolla. Jälkimmäinen toimii niin, että rytmihäiriörakenteita poltetaan pois sydämen sisältä sähkövirralla.
– Erikoissydämentahdistimet pystyvät hoitamaan kaikkein vaarallisimpia rytmihäiriöitä pois pienellä rintakehän sisäisellä sähköiskulla.
