Rytmi sekaisin loman jäljiltä? Tästä tunnistat univajeen

Monelle suomalaiselle uniongelmat ovat valitettavasti myös arkipäivää: joka viides suomalainen aikuinen kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Riittävä unen saanti on tärkeää, sillä unen terveysvaikutukset ovat merkittävät.

– Väsyneenä työskentely käy entistä hankalammaksi: muun muassa keskittyminen, uuden oppiminen sekä päätöksentekoa ja päättelykykyä edellyttävät tehtävät ovat vaikeampia. Univajeella on selvä yhteys myös mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää.

Kymmenen vuotta unta tutkineen ja työkseen unihäiriöpotilaita hoitavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan unen puute on yhteydessä myös useisiin sairauksiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Mikäli ihminen ei nuku riittävästi tai uni ei ole laadukasta, riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, vastustuskyky laskee ja stressimekanismit aktivoituvat. Lisäksi univajeella on aineenvaihdunnallisia vaikutuksia, jolloin ruokahalu muuttuu ja riski ylipainoon sekä diabetekseen lisääntyy merkittävästi, Tuomilehto luettelee.

Arvosta unta, älä nipistä määrästä

Sekä Viranta-Naulapää että Tuomilehto ovat samaa mieltä, että unta ei kunnioiteta tarpeeksi. Arjen kiireessä ajatellaan, että unesta voi tinkiä. Unen merkitystä hyvinvoinnin kannalta ei kuitenkaan Viranta-Naulapään mukaan voi sivuuttaa.

Uni on ihmisen hyvinvoinnin peruspilareita ja tärkeää palautumisen kannalta. Vaikka vähän aikaa voi pärjätä vähemmällä, pienempään määrään unta ei kuitenkaan voi totuttautua.

– Silloin kun nukutaan tahallisesti vähemmän, puhutaan univajeesta. Univaje voi kuitenkin kääntyä helposti unettomuudeksi ja unihäiriöiksi eli vaikka haluaisikin nukkua, niin siihen ei enää pysty. Tahallisella valvomisella voi siten ajautua isoihin ongelmiin.

Riittävän unen määrä on aina henkilökohtaista, mutta keskimäärin ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Tuomilehdon arvion mukaan valtaosa nukkuu vähemmän kuin pitäisi.

– Nukahtaminen kestää ja yöllä saatetaan herätä esimerkiksi vessaan. Tällöin tosiasiallinen nukkumisaika jää oletettua lyhyemmäksi. Univajeen tunnistaa siitä, ettei vireystila ole päivällä sellainen kuin haluaa. Tarvittavan unen määrän löytää lisäämällä nukkumisaikaa aina puolella tunnilla, kunnes vireystila on halutulla tasolla. Tämä lisää pelivaraa ja huonosti nukutut yöt kestää paremmin.

Kiinnitä huomio iltaan

Tärkein asia nukkumisen kannalta on rytmi. Normaaliin unirytmiin kannattaa palata pikkuhiljaa ja kiinnittää huomio erityisesti iltaan. Viranta-Naulapään mukaan unettomuudessa on kyse ylivireystilasta eli kyvyttömyydestä rauhoittua. Huomio tulisi kiinnittää ylivireyden laskemiseen illalla.

– Nukkumista aletaan helposti suorittaa, jolloin itse nukkumisesta tulee stressitekijä. Kyse on kuitenkin siitä, miten mielen ja kehon saa rauhoitettua.

Unettomuutta ei kannata jäädä pähkäilemään yksin liian pitkäksi aikaa. Tuomilehdon mukaan unettomuuden taustalla on aina jokin syy. Kunnollisen selvityksen jälkeen unitutkimuksella päästään syynmukaiseen hoitoon, ja jo pienilläkin muutoksilla tilanne voidaan korjata ja elämänlaatua kohennettua merkittävästi.

– Ihmiset sinnittelevät usein sillä energialla mitä heillä on, eivätkä välttämättä ymmärrä että asiat voisivat olla paremminkin. Uniongelmat ovat hyvin hoidettavissa ja saadaan pääsääntöisesti kuntoon. Kaikkien unihäiriöiden perushoito löytyy useimmiten elämäntapojen muuttamisesta eikä ensisijaisesti lääkkeistä. Lääkkeitä käytettäessä täytyy tietää tarkkaan mitä unihäiriötä hoidetaan.

Lähde: Terveystalo