Univaje on häiriötila, jolla voi olla jopa vaikutuksia terveyteen. Asiaa voi kuitenkin korjata, mikäli omaa tahtoa riittää.
Uneen erikoistuneen tutkimusprofessori ja psykologi Mikael Sallisen mukaan univaje tarkoittaa sitä, että ihminen nukkuu vähemmän, kuin mikä hänen luontainen unentarpeensa on. Unentarve voi vaihdella yksilöllisesti, mutta tietyn tuntimäärän unta vuorokaudessa jokainen ihminen tarvitsee.
– 85 prosentilla aikuisista ihmisistä vuorokautinen unentarve on 7-9 tunnin välillä, ja ihan pienet lapset nukkuvat 16-18 tuntia vuorokaudessa.
Unentarpeen Sallinen sanoo asettuvan aikuisiän uomiinsa tavallisesti murrosiän jälkeen.
– On kuitenkin huomattava, että murrosikäisellä yläkoululaisella on unentarve silti aika sama, kuin alakouluikäisella. Ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen pitäisi nukkua yhtä paljon.
Sallisen mukaan 15 prosenttia suomalaisista aikuisista ihmisistä nukkuu selvästi vähemmän kuin mitä pitäisi.
– Tällä ryhmällä syntyy päivittäin niin merkittävää univajetta, että työviikon aikanakin se selvästi heikentää heidän vireyttään ja toimintakykyään.
Ensimmäisinä univajeen oireina ilmestyvät väsymys ja kokonaiselämänlaadun laskeminen.
– Ihminen alkaa kokea itseään fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti vähemmän toimintakykyiseksi, kuin hyvin nukkuneena. Siihen alkaa liittyä alakuloisuutta ja ärtyneisyyttä. Alkaa tuntua, että elämä ei oikein onnistu, Sallinen kuvailee.
