Ruusunen vs. Vanhanen - osa 5

Kuvaavaa on, ettei yksikään päätöstä hovin kirjaamon aulassa odottaneista toimittajista halunnut lyödä ennakkoon vetoa kustantajan puolesta.

Päätöksestä voi lukea uutissivulta: Ruususelle ja Ojalalle sakot

Jos juttu on päässyt unohtumaan, niin täältä löytyy kattava selvitys siitä, mitä on kyse: Tapahtumat käräjäoikeudessa minuutti minuutilta

Pääministerin morsian on huono kirja, mutta sananvapaus on siitä metka juttu, että laadulla ei ole merkitystä. Sananvapaus ei silti oikeuta kertomaan mitä tahansa, vaan sen takia rikoslaissa on pykälät esimerkiksi yksityiselämästä ja kunnianloukkauksesta.

Todettakoon, että selvää tietysti on, että esimerkiksi sukupuolielämä kuuluu yksityiselämän piiriin.

Suomen oikeuslaitoksella on kuitenkin yleisesti ottaen ongelmia yksityiselämän käsitteen tulkinnassa. KKO katsoi aikanaan, että tieto rikosepäilystä voi kuulua sen piiriin, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oikaisi asian tänään. Linkki uutiseen: Korkein oikeus tuomitsi sananvapausjutun väärin

Näitä mediajuttuja on EIT:ssä vireillä kymmenkunta. Seuraavaksi sieltä tullee päätös siitä saiko jo edesmenneen valtakunnansovittelijan naisystävän nimen julkaista. EIT ei pidä mitään kiirettä juttujensa käsittelyssä.

Voisi toivoa, että oikeuslaitos ottaisi opiksi tästä tuoreesta Alibi-päätöksestä sekä jo vanhemmista langettavista EIT:n ratkaisuista. KKO tosin näytti jo viime vuoden maaliskuussa mitä se ajattelee EIT:n päätöksistä, kun KKO katsoi, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vääräksi toteamaa hovioikeuden päätöstä tarvitse muuttaa. Tästä lisää aiemmassa blogikirjoituksessa: KKO näytti ylimielisyytensä

Saa nähdä riittääkö kustantaja Ojalalla voimaa viedä Pääministerin morsian -juttu aikanaan ihmisoikeustuomioistuimeen. Olisi mielenkiintoista lukea päätös - noin vuonna 2015.

Vanhanen vs Ruusunen -juttu vahvistaa käsitystä yhteiskunnan kehityssuunnasta. Yksityselämän suoja on korostunut ja oma etu tuntuu aina olevan muiden etuja tärkeämpi.

Olemme pikkuhiljaa päätymässä julkisivu-yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi poliitikot voivat käyttää vaikkapa perheitä ja lapsia ääntenkalastelussa. Mutta jos joku haluaa selvittää ovatko asiat niin auvoisesti kun väitetään, eteen vedetään yksityiselämän suoja. Sellaisesta ei saa kertoa, mitä ihminen ei halua.

Vanhanen kuvasi eduskunnan takapihalla kirjan tietoja "harmittomiksi". Hovioikeus tosin oli todennut viisitoista minuuttia aikaisemmin, että tietojen julkaiseminen on aiheuttanut "vahinkoa ja kärsimystä".

Mutta lakihan lähtee siitä, että itse tiedon ei tarvitse olla loukkaava, vaan riittää että tieto kuuluu yksityiselämän piiriin.

Ja tähän yksityiselämän suojan jatkuvaan korostumiseen sopisi sekin, että jokainen saisi vapaasti itse päättää yksityiselämänsä rajat.

Siihen suuntaan ollaan menossa. Todettakoon, että hovioikeus antoi päätöksessä poliitikoille mahdollisuuden valehdella yksityiselämästä julkisuuteen. Hovioikeuden mukaan sillä, että Vanhanen antoi julkisuuteen paikkaansa pitämättömiä tietoja suhteen solmimistavasta, ei ollut yhteiskunnallista merkitystä, koska seurustelu kuuluu yksityisyyden ydinalueelle.

Lisäys keskiviikkona: Kannattaa lukea myös professori Jyrki Virolaisen blogi aiheesta.