"Mitä tehdä itkevän vauvan kanssa?" – Vauvaperheiden korona-ajan uupumus näkyy tukipalveluissa ja väkivallan uhka lisääntyy

Ongelmia uhkaa jäädä piiloon

Odotus- ja vauva-aika ovat herkkää aikaa tuleville äideille ja isille normaalistikin, saati jos aikaa varjostaa niin pelottava asia kuin korona, Särkelä toteaa.

– Korona-aikana myös neuvolapalvelut ovat toimineet normaalia heikommin, eikä neuvoja ole ollut helppo saada. Toisaalta myöskään esimerkiksi päihteisiin ja mielenterveysongelmiin liittyviä riskitilanteita ei ole siksi välttämättä tunnistettu ajoissa. Meidän iso huolemme on, että ongelmia jää piiloon.

Särkelän mukaan apua haetaan usein muutoinkin liian myöhään.

– Suomessa on hyvin vahva pärjäämisen eetos. Halutaan sinnitellä ja pärjätä mahdollisimman pitkään yksin periaatteella, että kun muutkin pärjäävät, miksen minäkin pärjäisi. Helposti avun hakemista pidetään edelleen häpeällisenä tai leimaavana asiana. Siitä päästään toivottavasti eroon. 

Lue myös: Suomessa koronavuosi poikkesi monista muistamaista: Nyt tulee vauvoja

"Kunnat säästävät väärässä kohdassa"

Kunnissa säästetään Särkelän mielestä välillä väärässä kohdassa, kun perheiden avuntarvetta ei oteta vakavasti. 

– Joissain tilanteissa vauvaperhe tarvitsisi todella vahvan ympärivuorokautisen avun ja esimerkiksi ensikodin tuen, jotta vältyttäisiin isommilta vaikeuksilta. Helposti ajatellaan, että se on kallista, eikä niin, että se olisikin investointi.

– Jos vauva joudutaan ottamaan huostaan tuen puutteen takia, se maksaa 18 ikävuoteen asti 1–1,6 miljoonaa euroa sijoituspaikan mukaan. 

Tuhat ensimmäistä elinpäivää ovat tärkeimmät

Särkelä muistuttaa, että vauvan ensimmäiset tuhat elinpäivää ovat hyvin tärkeitä hänen kehityksensä kannalta.

– Kehitys tapahtuu tässä vaiheessa kaikilla osa-alueilla todella vahvasti, myös aivoissa. Jos vauva jää tuolloin puutteelliselle hoivalle tai vuorovaikutukselle tai tulee laiminlyödyksi, tai jos perheessä on hirveä stressitilanne, se voi vaikuttaa vauvaan koko hänen elinaikansa ajan. Tutkimusten mukaan se voi näkyä esimerkiksi suurempana sairastavuutena, mielenterveysongelmia ja heikompana koulutustasona. 

– Meidän viestimme Ensi- ja turvakotien liitossa on, että tukea on annettava mahdollisimman varhain, jokaisen kannattaa lähteä itse liikkeelle ja päättäjien oltava viisaita.

Ensi- ja turvakotien liitosta saavat apua paitsi vauvojen vanhemmat, myös päihdeongelmaiset vauvaperheet, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet vanhemmat ja lapset sekä erotilanteissa olevat pariskunnat. Avuntarve on Särkelän mukaan lisääntynyt korona-aikana kaikissa ryhmissä selvästi. 

– Onneksi apua on haettu, mutta kertoo se myös kasvaneesta avuntarpeesta.