Rusin jutun kysymysmerkit

Epäselväksi tässä ovat jääneet mm. seuraavat kysymykset. Vastauksia, niiden puuttumista ja mahdollisia lisäkysymyksiä on pohdittu alla.

Kysymys 1: Mistä suojelupoliisi sai Alpo ja Jukka Rusin vakoiluun viittaavat stasi-tiedot? Miten luotettavaa ja minkälaista tietoa se oli?

Vastauspohdinta: Tästä tiedetään se, että tutkinnanjohtaja Moilanen kertoi julkisessa osuudessa, että kesällä 2000 supo sai tiedon, että Rusit ovat "tietyssä rekisterissä".

Kysymys 2: Miten tämä "tietty rekisteri" nivoutuu yhteen Yhdysvaltain UM:n kautta Suomelle keväällä 2000 tarjoamiin Rosenholz-tietoihin? Virallisesti Rosenholz-tiedot eivät tulleet Suomeen, mutta tulivatko ne juuri tuolloin jotenkin keittiön kautta? Mikä taho tiedot antoi, miksi ja koska?

Vastauspohdinta: Kun tällaisiin kysymyksiin päästiin, toimittajat häädettiin ulos. Siitä ei ole tietoa kuinka paljon Rusin lakitiimi on saanut irti. Supon taholta tätä on yritetty koko ajan hämärtää toteamalla, että stasi-tietoa on tullut koko ajan eri lähteistä. Epäselväksi on jäänyt miten supo on voinut tietää, että sillä on Rosenholz-aineistoa vastaavat tiedot, jos ns. virallinen Rosenholz-aineisto ei ole ollut sen hallussa.

Kysymys 3: Jos ja kun Moilasen kertoman mukaan Rusien nimet olivat selvillä jo kesällä 2000, niin miksi ensimmäinen virallinen tietopyyntö Saksaan lähti vasta syksyllä 2001? Miksi tietopyyntöihin vastaaminen kesti niin kauan? Miksi valtaosa Saksaan lähetyistä tietopyynnöistä ajoittui vasta syksyyn 2002, kun esitutkinta oli jo aloitettu?

Vastauspohdinta: Näitäkin kysymyksiä - oletettavasti siis - käsiteltiin oikeudessa suljetuin ovin.

Kysymys 4: Ymmärrettiinkö supossa stasin korttijärjestelmä ennen kuin tutkinta alkoi vai selvisikö se vasta tutkinnan aikana?

Vastauspohdinta: Supon Moilasen taholta myönnettiin epäselvyydet korteissa, mutta tutkinnanjohtajan mukaan muut seikat puoltivat esitutkinnan aloittamista. Stasin kortistojen epäluotettavuudesta on kerrottu DDR:n ulkomaanvakoilun päällikön Marcus Wolffin vuonna 1977 ilmestyneessä kirjassa "Kasvoton mies", mutta salissa supon vt. päällikkö Petri Knape sanoi ettei ole lukenut sitä.

Kysymys 5: Yksi Moilasen mainitsema keskeinen esitutkinnan aloittamista puoltava seikka oli Peter Kellerin puhuttelu noin viikkoa ennen kuin esitutkinta virallisesti aloitettiin. Mitä "Pekka"-koodinimen (siis Jukka Rusin) itäsaksalainen hoitaja Peter Keller oikein sanoi toukokuussa 2002? Moilasen mukaan hän oli vahvistanut Alpo Rusin olleen kontakti, mutta myöhemmin Keller kiisti tämän. Miksi? Miksi Kellerin puhuttelusta ei tehty muistiinpanoja?

Vastauspohdinta: Oikeudessa kuultu Supon osastopäällikkö Harri Sarvanto oli paikalla kun Saksan viranomaiset puhuttelivat Kelleriä. Näitä kysymyksiä käsiteltiin oikeudessa suljetuin ovin, joten siitä ei ole tietoa onko näihin saatu vastauksia.

Kysymys 6: Supo selkeästi epäili Alpo Rusin siirtyneen KGB-kontaktiksi vuonna 77. Oikeustalon käytävällä supon vt. päällikkö totesi, että KGB:n arkistoihin ei ole päästy. Supolla on kuitenkin ollut laajaa seurantaa 70-80-luvulla neuvostokontakteista: Onko niissä jotain vihjetietoa, joka on vaikuttanut stasi-epäilyyn? Miten luotettavia ja kattavia supon rekisterit ovat? Ovatko ne parempia kuin stasin rekisterit?

Vastauspohdinta: Näihinkään ei ole saatu vastauksia - ei ehkä ole kysyttykään. Epäselväksi jäi myös se mihin Seppo Nevala oli viitannut presidentti Ahtisaaren kanssa käymässään keskustelussa, jonka muistiinpanojen mukaan Rusi kävi pyydykseen vuonna 76. Mihin pyydykseen? Tuskin kuitenkaan supon. Mihin tämä perustui?

Ja vielä: Tässä jutussa törmätään ristiriitaan, jossa vastakkain on epäillyn oikeus saada tietoa siitä mihin vakoiluepäily perustuu ja valtion turvallisuuspoliisin toiminnan turvaaminen.

Toki suojelupoliisin toiminnan edellytys on, että toiminta on luottamuksellista ja salaista, mutta toisaalta myös tämän tyyppisestä erityisen vakavasta ja julkisuudessa kohua herättäneestä rikoksesta epäillyn on voitava saada tietää mihin epäilyt perustuvat.

Vihjetieto on vihjetietoa, mutta jos isossa jutussa ja ennemmin tai myöhemmin 100-prosenttisen varmasti julkisuuteen päätyvässä jutussa aloitetaan esitutkinta, niin vastavakoilumaailmassakin poliisinkin pitää olla varma, että sen tueksi voidaan esittää julkisesti pitävät perusteet - ilman että suojelupoliisin julkisuuslaissa määritelty ns. "maailmanlaajuinen luottamus" kärsii.

Rusin jutussa vastauksia on jäänyt piiloon liian paljon.

Jos ja kun esitutkinnan julkisuusvaatimukset ja tiedustelumaailman salaisuusvaatimukset ovat niin pahasti törmäyskurssilla suojelupoliisin alalla, niin tässä on tietysti olemassa melko järkevä vaihtoehto.

Supo hankkii tietoa sekä torjuu vakoilua ja terrorismia, mutta ei itse tutki rikoksia. Rikostutkinnan hoitaa keskusrikospoliisi. Esitutkintakynnys ylittyy, jos keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja niin arvioi. Silloin kokemusta rikostutkinnasta on ainakin enemmän.