Rannoilla rehottavalle järviruo´olle kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Talvella niitettävä ruoko soveltuu esimerkiksi rakentamisessa käytettävän kevytsaven valmistukseen. Keräämällä järviruokoa hyötykäyttöön, voidaan samalla parantaa Itämeren tilaa, koska ruovikot sitovat itseensä rehevöittäviä ravinteita.
Järviruo´on hyödyntämistä kehittävässä hankkeessa kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa ruovikon talviniittoa. Niittoalueet ovat Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa.
– Talvella me saadaan sellaista ruokoa, jonka jalostusarvo on korkeampi. Sitä saadaan niitettyä pidempänä ja sen takia sitä voidaan käyttää esimerkiksi rakennusmateriaalina. Se sopii myös katteeksi ja Raaseporin kaupunki aikookin käyttää tätä katemateriaalina puistoissa, kertoo meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä.
Rakennustiiliä järviruo´osta ja savesta
Aalto-yliopiston hankkeessa kehitetään kierrätettäviä rakennusmateriaaleja.
– Kun sekoittaa ohutta savilietettä orgaaniseen kuituun kuten järviruokosilppuun, saadaan sellaista materiaalia kuin kevytsavi. Sitä voi käyttää talonrakennuksessa eristävänä materiaalina kantavan rungon välissä, selittää Aalto-yliopiston tutkija ja arkkitehti Johanna Hyrkäs.
Kevytsavi on osoittautunut hyvin eristäväksi ja kosteutta tasaavaksi rakennusmateriaaliksi, jonka hiilijalanjälki on pieni.
– Kriittinen kysymys on nyt se, että jos joku isompi rakennustuotevalmistaja kiinnostuisi tästä. Raaka-aineet ovat ainakin tällä hetkellä lähes ilmaisia ja tuotantoteknologiat hyvin yksinkertaisia, toteaa Hyrkäs.
Ruovikon niitto poistaa ravinteita Itämerestä
Ruovikon niitto ja hyötykäyttö auttaa myös Itämeren tilan parantamisessa.
– Kun poistetaan ruovikkoa, niin silloin poistetaan siihen sitoutuneita ravinteita. Sadalta hehtaarilta saadaan poistettua 0,5-1 tonnia fosforia. Samalla ennallistetaan perinnemaisemia ja siitä hyötyvät esimerkiksi linnut. Niitto ei sinällään ole uutta, mutta se on, että ruoko hyötykäytetään eikä jätetä rannalle makaamaan, huomauttaa Rosenström.
Niittoyrittäjille uusia työmaita
Ruokoa voi hyödyntää myös kasvualustana, viherlannoitteena, kuivikkeena ja katteena.Tavoitteena on, että ruovikolle löytyisi lukuisia erilaisia käyttökohteita. Lisäksi tarvitaan niittoyrittäjiä, joilla on sopivat korjuukoneet.
– Tässä on talviniittoon tehty laite, joka on vanhasta latukoneesta itse tehty. Minulla on vahva usko tähän. Ruovikkoa ainakin riittää ja nyt tuntuu olevan kysyntää jatkokäytöllekin, sanoo yrittäjä Sauli Tikka, jonka yritys Pikkalan Kaislanleikkuu on keskittynyt ruovikon niittoon sekä kesällä että talvella.
Toisin kuin Virossa, Suomessa ei ole ruokokattoja. Siihenkin käyttöön järviruoko soveltuisi.