Mitä ihmettä – vanhat renkaat auttavat maajusseja ja luontoa!

– Perinteisesti vesiä on puhdistettu rakentamalla kosteikkoja, mutta niiden puhdistusteho on osoittautunut riittämättömäksi, ympäristökonsultti Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä sanoo.

Ratkaisuna ongelmaan Suomen Rengaskierrätys ja Apila Group rakensivat Pohjois-Karjalassa pilottiprojektina padon rengasrouheella täytetyistä säkeistä maatilan valuma-alueelle vuonna 2013.

Ajatuksena oli kokeilla, voiko jätevesiä todistetusti hyvin puhdistavalla kierrätysmateriaalilla tehostaa myös kosteikon puhdistustehoa.

"On kierrätysmateraalien aika astua esiin"

Veden laatua mitattiin ja tarkkailtiin tasaisin väliajoin kahden vuoden ajan. Projekti päättyi lokakuussa 2015.

– Tulokset olivat erittäin hyviä. Vesistöihin valui ravinteita huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä metodeilla rakennetuissa kosteikoissa.

Pelloilta valuu pintavesiin erityisesti fosforia ja typpeä. Näiden puhdistamiseksi peltojen ja vesistön väliin rakennetaan kosteikkoja, jotka patoineen puhdistavat vettä ravinteista ennen veden valumista vesistöihin. Perinteisesti kosteikon padot on rakennettu hietaharjujen kivistä, sorasta ja hiekasta.

– Tähän on kuitenkin ollut pakko alkaa keksiä vaihtoehtoisia keinoja, sillä soraharjut ja kaivanteet alkavat pitkälti olla suojeltuja. On kierrätysmateriaalien aika astua esiin.

Kesälahden pato rakennettiin verkkosäkeillä, jotka sisälsivät vanhoista autonrenkaista leikattua 100 mm x 100 mm kumirouhetta. Pato maisemoitiin ohuella multakerroksella.

– Auton renkaiden kohdalla yleinen kysymys on, liukeneeko kumirouheesta veteen raskasmetalleja tai muita epäpuhtauksia ja että olisiko pohja niin keinoteikoinen, etteivät kasvit kasvaisi. Molemmat epäilyt osoittautuivat kuitenkin turhiksi.

Pilottijakson aikana havaittiin, että kumirouheesta valmistetun padon kasvillisuus oli vertailukohtia rehevämpää. Kontrollikäynneillä myös löydettiin useita hämähäkkejä ja sammakkoja, joille kuminpalat ja säkit tarjosivat suojaisia lymypaikkoja. Tärkein oli havainto siitä, että kumirouhepato vähensi fosforia ja typpeä vedestä tehokkaasti.

– Ne ovat levien ravintoa. Mitä vähemmän fosforia ja typpeä vesistöihin pääsee, sitä puhtaampana uimavedet pysyvät esimerkiksi myrkyllisestä sinilevästä.

Tehokas talvellakin

Pato osoitti toimivuutensa myös suomalaisissa kovassa talvessa.

– Kumi on lämpöä eristävä materiaali, eikä se ime vettä. Näin ollen se ei ihan helposti jäädy. Pilotissa tammikuun paukkupakkasillakin rouhepato päästi nätisti vettä läpi, vaikka muuten maa oli roudassa.

Pilottiprojekti vahvisti ennakko-oletuksen kumirouheen mahdollisuuksista valumavesien puhdistajana. Projektia johtanut Apila Groupin asiantuntija ja toimistusjohtaja Mervi Matilainen näkee menetelmällä tulevaisuudessa paljon käyttömahdollisuuksia.

– Menetelmästä hyötyisivät erityisesti tilat, joilla ei ole tilaa ison kosteikon rakentamiselle, Matilainen sanoo.

Ojien ja salaojien päähän voidaan rakentaa pienempi suojakaistale, jonne rakennettu kumirouhepato puhdistaa vedet tehokkaasti. Kesälahden pilottiprojektissa seurattiin vain yhden padon toimintaa, Matilainen huomauttaa.

– Jatkossa samaa ratkaisua voidaan hyödyntää laajemmin kosteikkoalueilla, kuten Yhdysvalloissa tehdään, jolloin myös tulokset moninkertaistuvat

Rakentaminen helppoa

Kosteikon rakentamisessa tärkeä näkökulma on helppous, johon rengasrouhe tarjoaa ratkaisun. Kiviainesta kevyempänä sen kuljettaminen onnistuu kevyillä ajoneuvoilla, kuten mönkijöillä ja raskaiden koneiden sijaan sen käsittelyyn riittää ihmistyövoima.

Tällöin rouheratkaisut voidaan sijoittaa myös kasvillisuuden valtaamille alueille, kuten risukoille, tiheän puuston ympäröimille alueille ja pehmeän maaperän alueille, minne traktorilla tai maansiirtokoneella ei pääse.

– Ratkaisu soveltuu siis myös olemassa olevien kosteikkojen tehostamiseen ilman, että luonnon monimuotoisuus niissä välttämättä häiriintyy, Matilainen summaa.