Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Mitä ihmettä – vanhat renkaat auttavat maajusseja ja luontoa!

Kierrätysrenkaita tulessa Lassila & Tikanojan rengasvarastolla Vantaan Keimolassa 2. tammikuuta 2004.
Kierrätysrenkaita tulessa Lassila & Tikanojan rengasvarastolla Vantaan Keimolassa 2. tammikuuta 2004.Lehtikuva
Julkaistu 05.06.2016 14:58

MTV LIFESTYLE

Tuhannet Suomen maatilat painivat saman ongelman kanssa: Miten puhdistaa tilan valumavedet riittävän tehokkaasti ympäristöasetusten edellyttämällä tavalla?

– Perinteisesti vesiä on puhdistettu rakentamalla kosteikkoja, mutta niiden puhdistusteho on osoittautunut riittämättömäksi, ympäristökonsultti Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä sanoo.

Ratkaisuna ongelmaan Suomen Rengaskierrätys ja Apila Group rakensivat Pohjois-Karjalassa pilottiprojektina padon rengasrouheella täytetyistä säkeistä maatilan valuma-alueelle vuonna 2013.

Ajatuksena oli kokeilla, voiko jätevesiä todistetusti hyvin puhdistavalla kierrätysmateriaalilla tehostaa myös kosteikon puhdistustehoa.

"On kierrätysmateraalien aika astua esiin"

Veden laatua mitattiin ja tarkkailtiin tasaisin väliajoin kahden vuoden ajan. Projekti päättyi lokakuussa 2015.

– Tulokset olivat erittäin hyviä. Vesistöihin valui ravinteita huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä metodeilla rakennetuissa kosteikoissa.

Pelloilta valuu pintavesiin erityisesti fosforia ja typpeä. Näiden puhdistamiseksi peltojen ja vesistön väliin rakennetaan kosteikkoja, jotka patoineen puhdistavat vettä ravinteista ennen veden valumista vesistöihin. Perinteisesti kosteikon padot on rakennettu hietaharjujen kivistä, sorasta ja hiekasta.

– Tähän on kuitenkin ollut pakko alkaa keksiä vaihtoehtoisia keinoja, sillä soraharjut ja kaivanteet alkavat pitkälti olla suojeltuja. On kierrätysmateriaalien aika astua esiin.

Kesälahden pato rakennettiin verkkosäkeillä, jotka sisälsivät vanhoista autonrenkaista leikattua 100 mm x 100 mm kumirouhetta. Pato maisemoitiin ohuella multakerroksella.

– Auton renkaiden kohdalla yleinen kysymys on, liukeneeko kumirouheesta veteen raskasmetalleja tai muita epäpuhtauksia ja että olisiko pohja niin keinoteikoinen, etteivät kasvit kasvaisi. Molemmat epäilyt osoittautuivat kuitenkin turhiksi.

Pilottijakson aikana havaittiin, että kumirouheesta valmistetun padon kasvillisuus oli vertailukohtia rehevämpää. Kontrollikäynneillä myös löydettiin useita hämähäkkejä ja sammakkoja, joille kuminpalat ja säkit tarjosivat suojaisia lymypaikkoja. Tärkein oli havainto siitä, että kumirouhepato vähensi fosforia ja typpeä vedestä tehokkaasti.

– Ne ovat levien ravintoa. Mitä vähemmän fosforia ja typpeä vesistöihin pääsee, sitä puhtaampana uimavedet pysyvät esimerkiksi myrkyllisestä sinilevästä.

Tehokas talvellakin

Pato osoitti toimivuutensa myös suomalaisissa kovassa talvessa.

– Kumi on lämpöä eristävä materiaali, eikä se ime vettä. Näin ollen se ei ihan helposti jäädy. Pilotissa tammikuun paukkupakkasillakin rouhepato päästi nätisti vettä läpi, vaikka muuten maa oli roudassa.

Pilottiprojekti vahvisti ennakko-oletuksen kumirouheen mahdollisuuksista valumavesien puhdistajana. Projektia johtanut Apila Groupin asiantuntija ja toimistusjohtaja Mervi Matilainen näkee menetelmällä tulevaisuudessa paljon käyttömahdollisuuksia.

– Menetelmästä hyötyisivät erityisesti tilat, joilla ei ole tilaa ison kosteikon rakentamiselle, Matilainen sanoo.

Ojien ja salaojien päähän voidaan rakentaa pienempi suojakaistale, jonne rakennettu kumirouhepato puhdistaa vedet tehokkaasti. Kesälahden pilottiprojektissa seurattiin vain yhden padon toimintaa, Matilainen huomauttaa.

– Jatkossa samaa ratkaisua voidaan hyödyntää laajemmin kosteikkoalueilla, kuten Yhdysvalloissa tehdään, jolloin myös tulokset moninkertaistuvat

Rakentaminen helppoa

Kosteikon rakentamisessa tärkeä näkökulma on helppous, johon rengasrouhe tarjoaa ratkaisun. Kiviainesta kevyempänä sen kuljettaminen onnistuu kevyillä ajoneuvoilla, kuten mönkijöillä ja raskaiden koneiden sijaan sen käsittelyyn riittää ihmistyövoima.

Tällöin rouheratkaisut voidaan sijoittaa myös kasvillisuuden valtaamille alueille, kuten risukoille, tiheän puuston ympäröimille alueille ja pehmeän maaperän alueille, minne traktorilla tai maansiirtokoneella ei pääse.

– Ratkaisu soveltuu siis myös olemassa olevien kosteikkojen tehostamiseen ilman, että luonnon monimuotoisuus niissä välttämättä häiriintyy, Matilainen summaa.

Lisää aiheesta:

Syyssateet lisäävät ravinteiden valumista vesistöihin – näin rehevöitymistä voitaisiin vähentääRuovikot hyötykäyttöön – järviruokoa voi käyttää myös rakennusmateriaalinaLohikalat ja muikku kärsivät erityisesti vesien lämpenemisestä – ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat Suomen vesistöihinYhdeltä tekonurmikentältä karkaa vuodessa tuhansia kiloja kumirouhetta ympäristöön – kenttiä on Suomessa yli 400: Ongelman voi saada kuriin hyvinkin yksinkertaisin toiminViljelijä hehkuttaa: Kalsarit katosivat peltoon 10 viikossa – mitä katoamistemppu kertoo maaperästä?Autonrenkaasta hioutuu toista kiloa pölynä ilmaan – huomattava määrä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille
KierrätysAutotLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Kierrätys
  • 20.9.07:34
    Vaatteet

    Miksi kierrätysmyymälän paita maksaa kympin? Selvitimme, mihin hinta perustuu

  • 18.9.20:42
    Vaatteet

    Suomalaiset hurahtivat second handiin eniten maailmassa – yksi ilmiö uhkaa

  • 16.9.20:09
    Flunssa

    Mihin käytetty nenäliina heitetään? Kierrätä syysflunssan jätteet oikein

  • 4.9.07:00
    Puhelimet

    Suomi on Euroopan häpeäpilkku: Kodeissa lojuu 71 tonnia kobolttia, 6 tonnia tinaa, 118 kultakiloa ja 1,8 tonnia magnesiumia – tästä kyse

  • 2.9.12:01
    Hyvän mielen jutut

    SPR:n Kontille yllätyslahjoitus – kulttuuriaarretta ei voitu laittaa myyntiin: "Poikkeuksellista, että teemme tällaisen päätöksen"