Rantaruovikoiden niitosta ja hyödyntämisestä kehitetään uutta liiketoimintaa. Ruovikoiden niittoon soveltuu aiemmin turvesoilla käytetty konekalusto, joten ruovikoista voisi tulla turveyrittäjille uutta liiketoimintaa.
Järviruoko sopii raaka-aineeksi esimerkiksi puutarhojen kasvualustoihin. Rantaruovikon niitto parantaa myös Itämeren tilaa, koska ruokoon sitoutuu huomattava määrä rehevöittäviä ravinteita.
Rantaruovikkoa meillä Suomessa riittää: sitä arvioidaan olevan 30 000–100 000 hehtaaria. Nyt sitä halutaan ruveta hyödyntämään myös kaupallisesti.
Ruovikon niittäminen ja niittojätteen hyödyntäminen tarjoaa liiketoiminnan lisäksi mahdollisuuden parantaa Itämeren tilaa.
– Olemme säätiönä tässä mukana, koska ruovikkoa niittämällä saadaan poistettua ravinteita rehevöityneiltä rannoilta, perustelee projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.
Turveyrittäjille uusia mahdollisuuksia
Ruovikoiden niitto voisi tarjota uusia mahdollisuuksia myös entisille turveyrittäjille.
– Ruovikon niitossa käytettävä kalusto on hyvin samantyyppistä, mitä käytetään turvetuotantoalueilla. On osoittautunut, että tämä on hyvä bisnessmuoto entisille turveyrittäjille, toteaa Tähtikarhu.
Meillä Suomessa ei järviruokoa ole juuri hyödynnetty toisin kuin esimerkiksi Virossa, jossa siitä tehdään muun muassa ruokokattoja.
– Ruoko tarvitsee markkinat, jotta sitä saadaan hyödynnettyä. Jos verrataan Viroon, yksi vaikuttava tekijä ovat maanomistusolosuhteet. Viron rannat ovat usein valtion omistamia, joten siellä on helppo toimia ja saada luvat.
– Meillä vesi- ja ranta-alueiden omistus on jakautunut monien maanomistajien kesken ja hyödynnys vaatii luvat kaikilta maanomistajilta, selittää Tähtikarhu.
Kasvualusta, kuivike ja rakennusmateriaali
Järviruokoa voidaan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin.
– Kesällä tai syksyllä niitetty ruoko sopii kasvualustaksi. Jos niitetään talvella, ruoko on kuivempaa. Silloin se on hyvä kuivikemateriaali vaikkapa huussin kuivikkeeksi. Pitkänä niitettyä talviruokoa käytetään Virossa paljon rakennusmateriaalina, listaa Tähtikarhu.
Suomessa ruokoa kokeilevat nyt multatuotteissaan Biolan, Kiteen Mato ja Multa sekä Kekkilä.
– Pyrkimys on käyttää ruoko raaka-aineena kasvualustatuotannon eri tuotteisiin. Näkisin, että osittain sillä voidaan korvata turvetta. Testaamme nyt ruokoa syksyn ja talven mittaan ja uskon kyllä, että siitä saadaan materiaalia, arvioi Kekkilän myynti- ja kehityspäällikkö Toni Luoma.
Linnut ja kasvit hyötyvät niitosta
Jotta ruokoa voitaisiin kannattavasti hyödyntää, niittokohteiden pitäisi olla riittävän laajoja.
– Se, että ruokoa voidaan kaupallisesti hyödyntää, vaatii, että on iso yhtenäinen niittoala. Lisäksi sen pitää sijaita logistisesti fiksulla paikalla, että se voidaan hakea isoilla autoilla pois. Rannassa pitää myös olla tilaa ruo'on välivarastointiin, huomauttaa Eeva Tähtikarhu.
Umpeenkasvaneiden ja ruovikoituneiden rantaniittyjen kunnostus tukee myös luonnon monimuotoisuutta. Ruovikoiden niitosta hyötyvät muun muassa monet ranta-alueiden linnut, kasvit ja hyönteiset.