Rantaruovikoiden niitosta ja hyödyntämisestä kehitetään uutta liiketoimintaa. Ruovikoiden niittoon soveltuu aiemmin turvesoilla käytetty konekalusto, joten ruovikoista voisi tulla turveyrittäjille uutta liiketoimintaa.
Järviruoko sopii raaka-aineeksi esimerkiksi puutarhojen kasvualustoihin. Rantaruovikon niitto parantaa myös Itämeren tilaa, koska ruokoon sitoutuu huomattava määrä rehevöittäviä ravinteita.
Rantaruovikkoa meillä Suomessa riittää: sitä arvioidaan olevan 30 000–100 000 hehtaaria. Nyt sitä halutaan ruveta hyödyntämään myös kaupallisesti.
Ruovikon niittäminen ja niittojätteen hyödyntäminen tarjoaa liiketoiminnan lisäksi mahdollisuuden parantaa Itämeren tilaa.
– Olemme säätiönä tässä mukana, koska ruovikkoa niittämällä saadaan poistettua ravinteita rehevöityneiltä rannoilta, perustelee projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.
Turveyrittäjille uusia mahdollisuuksia
Ruovikoiden niitto voisi tarjota uusia mahdollisuuksia myös entisille turveyrittäjille.
– Ruovikon niitossa käytettävä kalusto on hyvin samantyyppistä, mitä käytetään turvetuotantoalueilla. On osoittautunut, että tämä on hyvä bisnessmuoto entisille turveyrittäjille, toteaa Tähtikarhu.
Meillä Suomessa ei järviruokoa ole juuri hyödynnetty toisin kuin esimerkiksi Virossa, jossa siitä tehdään muun muassa ruokokattoja.
– Ruoko tarvitsee markkinat, jotta sitä saadaan hyödynnettyä. Jos verrataan Viroon, yksi vaikuttava tekijä ovat maanomistusolosuhteet. Viron rannat ovat usein valtion omistamia, joten siellä on helppo toimia ja saada luvat.
