Suomalainen startup-yritys Carbo Culture on kehittänyt oman tekniikkansa valmistaa biohiiltä hävikkibiomassasta, esimerkiksi hakkuutähteistä.
Biohiili varastoi ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin tuhansiksi vuosiksi niin ettei se vapaudu ilmakehään. Biohiilellä on nyt kova kysyntä, koska se auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi terästeollisuudessa tai maanparannusaineena maataloudessa.
Keravalla sijaitseva koelaitos tuottaa biohiiltä sahateollisuuden sivuvirroista. Sahajauhopelletit hiiltyvät 800 asteen lämpötilassa biohiileksi, josta hiili ei pääse karkaamaan ilmaan hiilidioksidina. Kyse on siis hiilinielusta tai pysyvästä hiilivarastosta. Tonni biohiiltä sitoo 3,2 tonnia hiilidioksidia.
– Tällä laitoksella pystytään sitomaan 3000 tonnia hiilidioksidia vuodessa ja se on yksi Euroopan suurimmista biohiililaitoksista. Biohiili sitoo hiiltä tuhansiksi vuosiksi ja se on hiiltä erittäin stabiilissa muodossa, tiivistää Carbo Culturen yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna Ojanen.
Maaperän ja metsien hiilinielut romahtivat
Biohiiltä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Uusi uutinen on, että maaperän ja metsien luontaiset hiilinielut ovat romahtaneet Suomen lisäksi muuallakin maailmassa. Viime vuoden tietojen mukaan metsät ja maaperä eivät sitoneet enää juuri lainkaan ihmisten tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2023 hiilinielu romahti 2 gigatonnista 0,44 gigatonniin.
– Kyllä se on merkittävä heikennys nieluun. Vaikka viime vuoden tulos on osittain sattuma eikä muutos välttämättä ole pysyvä, on selvää, että nielu on epävakaampi kuin se on ollut aikaisemmin, sanoo emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Tarkkaa syytä nielun romahtamiseen ei tiedetä, mutta ainakin Kanadan metsäpalot ja Amazonin sademetsäalueen kuivuus vaikuttivat asiaan.
Biohiilen markkinat kasvavat vauhdilla
Metsät, maaperä ja meret imevät normaalisti puolet kaikista ihmisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Kun niiden kyky sitoa hiiltä heikkenee, sen kompensoimiseksi tarvitaan keinotekoisia hiilinieluja kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia tai biohiiltä.
– Tällä hetkellä Euroopassa tuotetaan 115 000 tonnia biohiiltä ja se markkina kasvaa aivan hillitöntä vauhtia ja voisin ennustaa, että Suomessa tulee käymään samoin. Biohiili on nopea ja käyttökelpoinen tapa, kun ilmasta suoraan hiilidioksidia poistavat teknologiat on vielä kehittelyvaiheessa, arvioi Ollikainen.
Biohiiltä voi käyttää moniin tarkoituksiin
Biohiiltä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, esimerkiksi maanparannusaineena tai terästeollisuudessa hiilen korvikkeena tai kasvualustoissa turpeen tilalla.
– Biohiilessä yhdistyy ilmastohyöty ja tavallinen kaupallinen hyöty, toteaa Ollikainen.
Biohiiltä voidaan valmistaa useista eri raaka-aineista.
– Olemme testanneet 15 eri raaka-ainetta meidän laitoksilla, maapähkinänkuoresta persikan kiviin, oliivinkiviin ja hävikkisahanpurupelletteihin eli kaikenlaista kunhan on melko samanlainen koko ja hiilipitoisuus ja kuivaa raaka-ainetta, niin kaikesta voidaan tehdä biohiiltä, selittää Ojanen.
Ensimmäinen kaupallinen laitos Hollantiin
Ensimmäinen kaupallinen laitos valmistuu näillä näkymin vuonna 2026. Rahoituspäätöstä ei kuitenkaan vielä ole tehty. Se on tarkoitus tehdä ensi vuonna.
– Carbo Culturen tavoitteena on sitoa miljoona tonnia hiilidioksidia vuoteen 2030 mennessä. Meillä on useita laitoksia, joita me kehitetään tällä hetkellä ja ensimmäinen kaupallinen laitos on tulossa Hollantiin, paljastaa Ojanen.
Yhtiöllä on kolme tulonlähdettä.
– Meillä on kolme tuotetta. Ensinnäkin energia, jota me tuotamme kaukolämpöverkkoon tai teollisiin prosesseihin synteesikaasuna. Sitten tuotamme biohiiltä, jota voi myydä vaikka terästeollisuuteen tai maaperäsovelluksiin kuten kasvualustoihin. Sitten on vielä hiilikreditit, joilla me voimme taata pysyvän hiilensidonnan hiilimarkkinoilla, luettelee Ojanen.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan biohiilen avulla on mahdollista sitoa 2,6 miljardia tonnia hiilidioksidia vuodessa.
– Tuomme tälle alalle isompia reaktoreja, isompia laitoksia, jotka oikeasti pystyvät vastaamaan tähän kysyntään, toteaa Ojanen.
Juttua täsmennetty 2.12. Rahoituspäätöstä Hollannin laitoksesta ei ole vielä tehty.