Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ottaneen Ukraina-kokouksen viestit hyvin vastaan.
– Olemme huomattavasti paremmassa asemassa kuin olimme viikko sitten, Stubb kertoi tiedotustilaisuudessa Kultarannassa keskiviikkoiltana.
Stubbin mukaan Yhdysvaltojen asenne tuli myös hyvin vahvasti esiin varapresidentti J.D. Vancen kommenteissa.
– Presidentti Trump menee hyvin tiukalla neuvottelulinjalla eteenpäin, Stubb sanoo, ja nosti esiin myös Yhdysvaltain Intialle antamat tariffit.
Ne ovat hallaa Vladimir Putinin Venäjälle, joka tekee paljon kauppaa Intian kanssa. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent nosti Bloombergin haastattelussa esiin myös nämä "secondäärit tariffit", jolloin Yhdysvallat rankaisee lisätulleilla niitä maita, jotka tekevät kauppaa Venäjän kanssa. Nämä voidaan ottaa käyttöön, jos Putinin vastaukset eivät miellytä Trumpia Alaskan tapaamisessa perjantaina.
– Jos Putin ei hyväksy tulitaukoa, alkaa sanktiovyöry: Ensin Venäjä, sitten sen kanssa kauppaa tekevät maat.
– Trump ei ollut keskusteluissa yltiöpäisen toiveikas. Hänhän sanoi, että kahden minuutin jälkeen tietää, toteutuuko rauha, Stubb vastasi toimittajille.
29:32
Viikon puhelinrumba ja Suomen rooli
Stubbin mukaan kuluneen viikon aikana meillä on ollut käynnissä tiivis ja hyvä keskusteluprosessi Ukrainan, Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa siitä, miten oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainaan saataisiin.
Trump kertoo tehneensä useita puheluita Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien kanssa. Keskiviikkona oli sitten suuri kokouspäivä: Ensin Euroopan suurten maiden ja Ukrainan, toiseksi myös Yhdysvaltain ja kolmanneksi noijn 30 maan "halukkaiden koalition kanssa.
Stubbin mukaan osapuolet pitävät arvossa Trumpin ponnisteluja Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi.
– Meillä on jaettu tilannekuva ja yhteinen näkemys.
Suomen roolina on Stubbin mukaan harrastettava puhelindiplomatiaa eri osapuolten kanssa.
–Suomi on pieni maa. Meillä on mahdollista olla mukana keskustelussa ja joskus tulkita signaaleja eri osapuolten välillä. Mutta tällainen läsnäolo voi loppua huomenna, ja isot jatkavat. Mutta on hyvä, jos Suomi voi kortensa kekoon kantaa.
Viisi periaatetta kohti rauhaa
Keskusteluissa alleviivattiin viittä keskeistä periaatetta:
- Ukrainan on oltava mukana, kun neuvotellaan rauhasta
- Ensin tulitauko, sitten rauhanneuvottelut
- Alueluovutuksista Ukraina päättää itse
- Ukraina tarvitsee vankat turvatakuut, Venäjällä ei ole mitään veto-oikeutta niihin
- Jos Alaskasta ei tule tulosta, pakotepainetta lisätään.
Lähiviikoille Stubbin mukaan tavoitteena ovat, tässä järjestyksessä, tulitauko, vankienvaihto, rauhanneuvottelut sekä tapaaminen Trumpin, Zelenskyin ja Putinin välillä. Sen kokouksen aikataulu riippuu siitä, millaisia tuloksia saadaan Alaskan kokouksesta. Sitä ei voitaisi järjestää Suomessa, Stubb korostaa.
Julkisuudessa on noussut esiin myös mahdollisuus rintamalinjojen jäädyttämisestä Ukrainan ja Venäjän välillä. Stubb muistuttaa, että kun puhutaan nykyisestä rintamalinjasta, se olisi tulitauon asetelma, ei se niin sanotusti rauhanneuvottelujen lopputulema.
Venäjä yhä sama Venäjä
Venäjän tavoitteet eivät Stubbin mukaan ole muuttuneet: Se haluaa vahvistaa omaa suurvalta-asemaansa ja heikentää lännen yhtenäisyyttä.
– Venäjä haluaa viedä Ukrainalta itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin. Se ei ole missään muodossa neuvottelupöydällä, Stubb jyrähtää.
Omaa arviota lopputuloksista presidentti ei suoraan halunnut antaa. Stubbin mukaan esimerkiksi kaikki alueluovutuksiin liittyvät asiat ovat vain Ukrainan itsensä päätettävissä.
Stubb sanoo, että seuraavat viikot voivat mahdollisesti olla ratkaisevia, mutta:
– Sodissa on harvoin täydellisiä lopputuloksia. Teemme työtä, että mahdollinen rauha on oikeudenmukainen. Seuraavat 48 tuntia ovat tärkeitä.
Täydennetty juttua Stubbin kommentilla rintamalinjojen jäädyttämiseen kello 20.13.