Ruotsiin voi pian ikäraja sosiaalisen median käytölle ikäraja. EU-direktiivin soveltamiseksi harkitaan somen kieltämistä alle 16-vuotiailta, kertoo Aftonbladet.
Sosiaalisen median palveluiden ikärajat on aiemmin määritelty palveuiden käyttösopimuksessa. Pian Ruotsi kuitenkin esittelee lakisääteisen ikärajan, joka voi olla 16-vuotta. Uudistus on osa EU:n uuden tietosuojadirektiivin käyttöönottoa.
– Kyse on EU:n tietosuojadirektiivistä, jota nyt sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön, kertoo rahoitusmarkkina- ja kuluttajaministeri Per Bolund Aftonbladet Morgonin haastattelussa.
Euroopan unioni toivoo, että ikärajan parantavan nuorten turvallisuutta verkossa. Ikärajaa nuoremmat joutuivat pyytämään vanhemmiltaan luvan käyttää sosiaalista mediaa.
– Laki on hyvä, jos se saa useammat vanhemmat osallistumaan siihen, mitä heidän lapsensa tekevät internetissä, hän toteaa.
Ikärajan lähtökohdaksi EU on asettanut 16 vuotta, mutta on myös mahdollista asettaa raja 13 vuoteen. Ruotsin hallitus on nyt nimittämässä komission määrittelemään, missä ikärajan tulisi olla.
Laki vaikeasti valvottava
Bolund korostaa, ettei muutos ole suuri, koska monet sosiaalisen median palvelut ovat asettaneet ikärajoja käyttösopimuksissaan vanhastaan.
Jotkin ryhmät ovat kritisoineet uudistusta vaikeasti valvottavaksi ja pitäneet ikärajan noston syitä epäselvinä. Ikänsä valehteleminen sosiaalisen median palveluissa on helppoa, ja uudistus voi lisätä väärien tietojen antamista internetissä.
Keskustelut ikärajoja parempi keino
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Leo Pekkala ei ole vakuuttunut tällaisen lainsäädännön tarpeellisuudesta Suomessa.
– Näin mediakasvatuksen ja medialukutaidon näkökulmasta lapsella ja nuorella on oikeus yksityisyydensuojaan samalla tavalla kuin kaikilla muillakin.
Hän näkee lainsäädäntöä parempana keinona nuorten suojelemiseksi tavalliset kasvatuskeskustelut.
– Keskustellaan miten verkossa käyttäydytään, keiden kanssa viestitellään ja millaisia viestejä lähetetään. Näitä keskusteluja käydään monissa perheissä ja pitääkin käydä.
Hänen mukaansa luottamus lapsen ja vanhemman välillä on tärkeää, jos vanhemmat ovat kiinnostuneet siitä mitä heidän lapsensa tekee verkossa.
– Kun vanhempien ja lasten välillä on luottamus, uskalletaan puhua myös silloin, jos jotain ikävää tapahtuu verkossa, Pekkala toteaa.
Pekkala toivookin, että direktiivin käytännön toteuttamisesta Suomessa käydään laajaa keskustelua.