Kulttuuriantropologi Tapio Tammisen tietokirja Kansankodin pimeämpi puoli matkaa läpi ruotsalaisen äärioikeiston historian.
Erityisen merkittäväksi nousee 1900-luvun alkupuolella alkanut eugeniikan eli rotuhygienian aikakausi. Samaan aikaan alkaa muotoutua Per Albin Hanssonin näkemys hyvinvointivaltiosta, jota hän kutsuu kansankodiksi. Hansson saa vaikutteita valtiotieteilijä Rudolf Kjelleniltä, jonka kansankotiajatukseen oli liitetty myös kansallissosialismi.
Pohjoismaisen rodun kauneuskilpailu
Vuonna 1921 tukholmalainen Dagblad-lehti järjestää kauneuskilpailun, jossa etsitään ruotsalais-germaanisen rodun ihannetyyppiä. Kilpailun voittaa Åberg-niminen polkupyöränkorjaaja Etelä-Ruotsista.
Tuomariston merkittävin jäsen on geneetikko ja antropologi Herman Lundborg, josta tulee vuonna 1922 maailman ensimmäisen valtiollisen rotubiologisen tutkimuslaitoksen johtaja.
Sterilisaatio sai laajaa kannatusta
Ruotsin rotuhygieeninen liike oli yksi vahvimmista ennen natsi-Saksan synkimpiä vuosia. Neljänkymmenen vuoden aikana Ruotsissa steriloitiin noin 63 000 ihmistä, heistä yli 90 prosenttia oli naisia.
Miksi steriloinnit kohdistuivat pääasiassa naisiin? Keskeisimpinä syinä pidetään yhteiskunnan miesvaltaisuutta, myös sterilointipäätökset olivat mieslääkäreiden tekemiä.
Sterilointia perusteltiin useimmiten mielisairaudella tai kehnolla geeniperimällä. Laajaa kannatusta tuli sekä vasemmalta että oikealta, sillä toimenpiteet nähtiin kansankodin puhtaanapitomenetelmänä.