Ruotsalaistutkija Gabriel Heller Sahlgren moittii kovin sanoin Suomen koulutusjärjestelmää. Hän arvioi Expressen-lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa suomalaisen koulun olevan on nyt varoittava esimerkki Ruotsille.
– Myytti suomalaisen koulun menestyksestä on haudattava,Suomen koulujärjestelmään perehtynyt Gabriel Heller Sahlgren toteaa tekstissään.
Suomalaiskoulut saivat ”rocktähden aseman” ansiotta
Vielä ennen ensimmäisen PISA-tutkimuksen tulosten julkaisua joulukuussa 2001 vain harvat pitivät Suomea koulutuspoliittisena esikuvana, Heller Sahlgren muistuttaa.
Sen jälkeen maa nousi ”näennäisesti tyhjästä huipputasolle” ja tilanne muuttui yhdessä yössä.
– Suomalaiset koulut saivat yhtäkkiä rocktähden aseman, ja koulupoliitikot alkoivat kerääntyä Helsinkiin oppimaan koulutusihmeestä.
Heller Sahlgren sanoo Ruotsissakin innostutun Suomen jalanjäljissä muun muassa aiempaa lyhyemmistä koulupäivistä, opetuksen ja koulutehtävien vähentämisestä ja leikin keinoin oppimisesta.
– Näitä ajatuksia popularisoi koulutusguru Pasi Sahlberg kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia, jonka kommentaattorit eri puolilla maailmaa ottivat omakseen. Tässä tulkinnassa Suomea pidettiin todisteena siitä, että "edistyksellinen koulu” voi toimia hyvin.
Heller Sahlgrenin mukaan Ruotsilla ei ole mitään syytä katsoa Suomeen etsiessään parempaa koulua.
– Ongelma on se, että kaikki perustui toiveajatteluun. Lähes kymmenen vuotta sitten kirjoittamassani kirjassa osoitin, että ajatukset Suomen menestyksestä eivät saaneet tukea tutkimuksista. Päin vastoin, monet väitetyt menestystekijät vaikuttivat kielteisesti oppilaiden suorituksiin. Lisäksi Suomen tulokset alkoivat parantua jo kauan ennen kuin joitakin juhlittuja menestystekijöitä edes oli ollut olemassa – ja laskea pian niiden voimaantulon jälkeen.
– Tosiasia on, että Suomen tulokset alkoivat heikentyä jo PISA 2009 -testissä. Ja siitä lähtien alamäki on jatkunut, Heller Sahlgren kirjoittaa.
Heller Sahlgren ynnää Suomen oppimistulosten laskeneen vuosina 2006–2022 enemmän kuin minkään muun OECD-maan.
– Tämän seurauksena Suomi saavuttaa nykyään matematiikassa ja luetun ymmärtämisessä saman tason kuin Ruotsi, joskin luonnontieteissä hieman paremman.
Ruotsissa testitulosten laskua voidaan Heller Sahlgrenin mukaan selittää suurelta osin maahanmuutolla.
– Kun verrataan "samanlaisia oppilaita samanlaisiin" – eli tutkitaan erikseen syntyperäisiä ja ulkomaalaistaustaisia oppilaita – Ruotsi suoriutui itse asiassa Suomea paremmin PISA 2022 -tutkimuksessa oltuaan samalla tasolla PISA 2018 -tutkimuksessa.
Heller Sahlgren väittää kirjassaan, että 2000-luvun alun vahva kehitys johtui suurelta osin sosiaalis-historiallisista ja taloudellisista tekijöistä.
Niiden ansiosta erittäin tehokas, opettajakeskeinen koulukulttuuri ja opetusmalli, jossa oppilaiden osallistuminen on hyvin vähäistä, säilyi Suomessa pidempään kuin muissa länsimaissa.
Se jälkeen Suomessa on pyritty vähentämään opettajien valta-asemaa.
– 15 viime vuoden aikana siinä on onnistuttu yhä paremmin. Samalla kulttuuriset muutokset ovat ajaneet samaan suuntaan. Lyhyesti sanottuna suomalaisista kouluista on tullut enemmän skandinaavisia ja vähemmän itäaasialaisia – ja sen seurauksena ne ovat jääneet jälkeen osaamisessa.
Heller Sahlgrenin mukaan Ruotsissa ihaillaan Suomen koulua edelleen, ja siis turhaan.
– Suomi erottuu nyt varoittavana esimerkkinä. Olisi virhe yrittää pyyhkiä Ruotsin koulumarkkinat sukupuuttoon Suomen järjestelmän oppien perusteella. Varsinkin kun tutkimukset osoittavat, että koulukilpailu on vaikuttanut myönteisesti Ruotsin tuloksiin kansainvälisissä testeissä, Heller Sahlgren toteaa.
– Tämä ei tarkoita sitä, että nykyinen järjestelmä pitäisi jättää koskematta, vaan sitä, että uudistusprosessissa on varottava menemästä liian pitkälle. Suomen mallia ei yksinkertaisesti kannata enää seurata.
Oppilaskeskeinen malli ei toimi
Heller Sahlgren on aiemminkin varoitellut vahvasti oppilaskeskeisen opetuksen tuottavan heikkoja tuloksia puhtaasti tiedollista tasoa mittaavissa kokeissa.
– Opettajajohtoisella, perinteisellä menetelmällä on vahvempaa tutkimusnäyttöä, että se tuottaa korkeampia oppimistuloksia kuin oppilaskeskeinen malli, Sahlgren sanoi Ilta-Sanomille vajaat kymmenen vuotta sitten.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
