Niin kutsuttu koulushoppailu ja oppimistulosten huono kehitys puhuttivat eilisessä puheenjohtajatentissä. MTV kysyi asiantuntijan näkemystä poliitikkojen joihinkin väitteisiin ja argumentteihin.
Kokoomuksen Petteri Orpo heitti MTV:n eilisessä vaalitentissä, että joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman kunnollista luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa.
Onko todella näin?
– En osaa ottaa kantaa väitteen perusteeseen. Oisiko Orpo viitannut viimeaikaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, kuten Pisa-tutkimukseen. Tutkimuksen tulosten laskussa on selkeä trendi, joka on jatkunut aika pitkään ja se näyttää tulevan pitkälti heikoimpien taidon hallitsijoiden määrän kasvusta, erityispedagogiikan professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta arvioi.
– Kyllä se on perusteltu huoli, mutta en osaa sanoa, onko hän lukujen suhteen oikeassa.
Aro jatkaa, että Suomessa tulokset ovat edelleen eurooppalaisella tasolla hyvät, vaikka takavuosien poikkeuksellisen hyvistä tuloksista on tultu alaspäin.
– Keskustelussa minulla ajoittain särähtää korvaan se, että usein ajatellaan koulun olevan muusta yhteiskunnasta irrallinen sarake ja ainoa paikka, jossa tähän vaikutetaan. Taustalla voi olla myös koulun ulkopuolisia, yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten ihmisten ajankäytön tapa. Kun puhutaan polarisaatiosta oppimistuloksissa, pitäisi miettiä muitakin yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka liittyvät ylipäätään sekä taloudelliseen että sosiaaliseen hyvinvointiin.
Auttaisivatko maahanmuuttajien kieliluokat asiaan?
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu runsaasti ns. koulushoppailusta, eli vanhempien halusta sijoittaa lapsi korkeamman keskiarvon kouluun painotettuja luokkia hyödyntämällä. Moni poliitikko MTV:n tentissä piti koulushoppailua ongelmallisena, mutta ei ollut halukas rajoittamaan vanhempien oikeutta tähän.
