Rottaongelma räjähtänyt Helsingissä – asukkailta alkeellisia virheitä: "Koskaan ei ole ollut näin kauheaa"

– Koskaan ei ole ollut näin kauheaa, Aalto sanoo rottatilanteesta heti puhelun aluksi.

Useita ongelmakohtia

– On asiakaspalautteita, joissa kerrotaan, että on asuttu 13 vuotta Kalliossa ja aikaisemmin ei ole nähty ja sitten sellaisia, että on asunut ikänsä Kalliossa, eikä ole koskaan ollut näin paljon.

Ilmiö on herättänyt keskustelua myös asukkaiden keskuudessa esimerkiksi Facebookin Kallio-ryhmässä. Kaupungille on kirjoitettu myös julkista palautetta rottaongelmasta.

Ongelmakohdista esimerkkeinä Aalto mainitsee Kallion kirkon ympäristön ja paloaseman, Dallapénpuiston, Tannerin kentän, Näkinpuiston, Violan puiston, Katri Valan puiston ja useamman kohteen Pasilassa. Asuntoihin saakka rotat eivät sentään vielä ole yltäneet.

Taustalla leudot talvet?

Sainio arvelee, että osasyynä ongelmaan ovat leudoiksi muuttuneet talvet. Aalto pohtii, että ilmiö on samanlainen kuin luonnossa muutenkin: nyt on ollut hyvä rottavuosi.

– Poikarotat ovat löytäneet hyvin tyttörottia. Siitähän se peli lähtee käyntiin.

Niin Sainio, Aalto kuin Rakennusviraston puistovastaava Pekka Engblom sanovat, että merkittävä tekijä rottaongelman pahentumisessa on saatavilla oleva ruoka ja sen takana taas on usein ihmisen toiminta. Kaikki puhuvat samasta ilmiöstä.

– Rottia on joka puolella kaupungissa.

Linnunruoka on myös rottien ruokaa

Englblomin mukaan rottaongelman syy on, että ihmiset ruokkivat lintuja ja samalla vahingossa myös rottia.

– Patsas oli juuri tämän tyyppinen tapaus. Siellä on säännöllisesti heitetty pensaiden juureen hiutaleita. Se pitää kyllä rotat ruuassa siellä, Sainio kertoo.

– Olen keskustellut henkilöiden kanssa ruokinnasta, jos olen nähnyt heidät kohteessa, mutta se on hyvin vaikeaa. He eivät välttämättä ymmärrä sitä aina.

Vastaavia kokemuksia on Aallollakin.

– Ihmiset ruokkivat pikkulintuja ja toiset kantavat kaalinkeriä ja maissintähkiä.

Dallapénpuiston ympäristöstä on tullut viime aikoina erityisen paljon palautetta.

– Joku henkilö siellä käy yöllä tai aamuyöstä, kukaan ei ole häntä vielä nähnyt, mutta kippailemassa kauranjyviä ja leipäpusseja. Viime vai toissa kesänä sinne oli kipattu saavillisia raakaa leipätaikinaa tai pullataikinaa. Siinä oli puhtaanapitoryhmän kiva käydä kaapimassa sitä irti.

Roskakatokset oma lukunsa

Toisaalta ihmiset jättävät jälkeensä ruokaa esimerkiksi tapahtumien jäljiltä tai muuten vain, vaikkapa grillijonosta, puistopitsalta tai piknikiltä. Aalto huomauttaa, että taloyhtiöiden roskakatokset ovat oma lukunsa. Usein ne sijaitsevat ulkosalla.

– Aina se roskapussi ei osu pönttöön. En tiedä, kuinka lujaa materiaalia se on, mutta jos rotta menee betonista ja asfaltistakin läpi, niin kai se menee muovisesta, kannellisesta pöntöstäkin läpi.

Rakennustyömaat saavat liikekannalle

Myös rakennustyömaat saavat rotat liikkeelle, ja Vallilan hoitoalueella rakennetaan tällä hetkellä erityisen paljon. Rotat viihtyvät vanhoissa kiinteistöissä ja kivikoloisissa paikoissa.

– Kun paukutellaan, louhitaan ja räjäytellään, häiriytyvät nekin ja lähtevät liikekannalle.

Aalto huomauttaa, että jostakin syystä rottia karkottavat syöttilaatikot eivät tunnu maistuvan rotille entiseen tapaan. Sainion mukaan rottaongelma vaivaa pitkälti samoja kohteita vuodesta toiseen. Esimerkkeinä hän mainitsee Telakkapuiston, Koffin puiston, Kaivopuiston ja Oikokadun muurin.

– Välillä kanta kasvaa liian isoksi ja palautteita alkaa tulla, ja niitä käsitellään sitten aktiivisemmin, hän kertoo.

• 15:01
  Valtio

  Suomi panee Venäjän kanssa solmitun verosopimuksen jäihin
• 14:38
  Alexander Stubb

  Presidentti Stubb vierailulle Raaseporiin – ohjelmassa muun muassa käynti autotehtaassa
• 14:29
  Koulutus

  Ministeriö: Oppilasmäärän lasku saattaa tarkoittaa etäopetusta
• 14:26
  Eläintensuojelu

  Luonnonsuojeluliitto kanteli EU-komissiolle suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyksestä
• 14:16
  Thaimaa

  Poliisi selvittää Thaimaasta pelastetun suomalaislapsen tapausta
• Lataa lisää