Riihimäki on yksi eniten Ukrainasta saapuneita pakolaisia vastaanottaneista Suomen kunnista. Riihimäen kaupungin teettämän kyselyn mukaan lähes 160 perhettä aikoo hakea kotikuntaa Riihimäeltä, kun se on mahdollista.
Kotikuntaa voivat hakea tilapäisen suojelun luvan saaneet ukrainalaiset, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Kotikunnan hakemisen myötä ukrainalaiset siirtyvät vastaanottopalveluiden asiakkaista kuntalaisiksi. Kuntalaisina heitä koskevat samat palvelut ja velvollisuudet kuin kunnan pysyviä asukkaita.
Huomenta Suomessa vierailleet Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho ja maahanmuuttokoordinaattori Juha Hiltunen kertovat, miten kaupungissa on valmistauduttu uusiin kuntalaisiin.
– Tämä on valtava ponnistus, olemme asukasluvultamme pieni kaupunki. Kotikunnan hakemisella on iso merkitys koko kaupungille ja sen elinvoimalle, Hiltunen kertoo.
Lue myös: Kotikuntaa Suomesta voi hakea lähikuukausina 20 000 Ukrainasta paennutta, yksi heistä on Nataliia: "Haluamme jäädä Suomeen – kotiin ei jäänyt juuri mitään"
Eho on samaa mieltä. Kanta-Hämeen eteläosassa sijaitseva kaupunki on lähestynyt tilannetta panostamalla esimerkiksi ukrainalaisten tiedonsaantiin.
– Meiltä lähti kaupunginjohtajalta kirje ukrainalaisille tässä alkuvuodesta, jolla kohdattiin ukrainalainen väestö ja toivotettiin heidät tervetulleiksi, Eho kertoo.