Yli 60 ukrainalaispakolaista majoittanut Alexandra Ahlqvist toivoisi ihmisten ottavan paremmin selvää siitä, mitä kaikkea yksityismajoituksen tarjoaminen vaatii.
On sunnuntailounaan aika, ja yhteiskeittiössä on neljä ihmistä hellan ympärillä. Nauru raikaa ja puhe sorisee. Keittiössä puuhastelevat moikkaavat toimittajaa ja kuvaajaa suomeksi ja jatkavat sitten ukrainaksi.
Vihdissä asuvalla maatalousyrittäjäperheellä Ahlqvisteilla majoittuu tällä hetkellä 62 ukrainalaispakolaista. Heistä puolet on lapsia.
– Lisää tulisi, mutta meidän on pitänyt vähän himmata, koska rahoitamme tätä omasta pussistamme, Alexandra Ahlqvist kertoo.
Ahlqvist kertoo saaneensa viime aikoina monia yhteydenottoja muilta yksityismajoittajilta, jotka kaipaavat majoittamilleen pakolaisille seuraavaa majapaikkaa.
Kaikki apu on varmasti sodan jaloista pakeneville tarpeen, mutta Ahlqvist toivoisi ihmisten ottavan paremmin selvää siitä, mitä kaikkea majoittaminen vaatii.
– Kotimajoittajien pitäisi tutustua aiheeseen ja tietää, mihin sitoutuu, koska tämä on pitkä prosessi ja vaatii työpäiviä. Ihmisiä pitää viedä rekisteröitymään, käymään vastaanottokeskuksissa, neuvolaan, kauppaan, Ahlqvist listaa esimerkkinä.
Majoitustarvetta voi olla pitkäksikin aikaa.
Tuhansien eurojen lämmityskulut
Edellisen kerran kun MTV haastatteli Ahlqvistia maaliskuussa, majoituksessa oli 22 pakolaista.
Lue lisää: Alexandra ja Niko majoittavat sotaa paenneita ukrainalaisia
Määrä on siis liki kolminkertaistunut kuukaudessa. Eikä Ahlqvist raaskisi kieltäytyä apua tarvitsevista, mutta kustannukset ovat yksityiselle toimijalle jo nyt suuret.
– Isoimpana kuluna on nämä tilat. Näissähän on aika isot kulut, koska nämä lämpenevät nestekaasulla, ja sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet.
Ahlqvistien lämmityskulut olivat parilta viikolta tuhansia euroja. Viime perjantaina Ahlqvist haki rahankeräyslupaa.
– ihan siksi, että saisimme näitä pahimpia kuluja katettua, hän kertoo.
Ruokahuolto on toiminut pitkälti lahjoitusten varassa, ja lahjoituksina tulee myös vaatteita ja tavaroita.
Ahlqvist kaipaisi myös selkeää tukea valtiolta tai kunnalta.
– Lähinnä näiden kiinteistökulujen kattamiseksi ja toki isommassa mittakaavassa tänne tarvittaisiin esimerkiksi sairaanhoitajia töihin. Toivoisin, että tulisivat sellaisissa vastaan, hän sanoo.
Ahlqvistit ovat myös tarjonneet tilojaan esimerkiksi Maahanmuuttoviraston käyttöön, mutta tarjoukseen ei ole tartuttu.
– Ensisijaisesti Suomeen tulevat ihmiset pitäisi ehdottomasti ohjata suoraan vastaanottokeskuksiin, koska siellä he saavat tarvitsemansa palvelut, Ahlqvist toteaa.
"Emme voi pelastaa koko maailmaa"
Suurin osa ihmisistä on tullut Ahlqvistien työntekijöiden kautta. Ahlqvistien tila työllistää ympärivuotisesti kymmenen ukrainalaista ja kesäsesongin aikaan työntekijöitä on noin sata. Nyt pakolaisina tulleille Ahlqvist kertoo tarjoavansa kesällä myös halutessaan töitä.
Pitkäaikaisista työntekijöistä on puolestaan ollut suuri apu esimerkiksi tulkkauksessa, sillä monet Suomeen saapuvat eivät puhu juuri englantiakaan.
Vaikka majoittaminen vaatii paljon aikaa ja rahaa, on Ahlqvist silti hyvillään päästessään auttamaan.
– Ihmiset ovat täällä hyvin kiitollisia siitä, että ovat päässeet tänne meille. Ehkä liiankin, Ahlqvist naurahtaa.
Ahlqvisteilla majoittuvat ovat luoneet tiiviin yhteisön. MTV:n vieraillessa Vihdissä pienemmät lapset leikkivät yhdessä leikkihuoneessa ja vanhemmat lapset pelaavat pelikonsolilla tv-huoneessa.
Aikuisistakin on pidetty huolta myös esimerkiksi tarjoamalla keskusteluapua. Sodan hajottamat perheet kaipaavat tukea.
– Me emme voi pelastaa koko maailmaa, mutta voimme tehdä täällä asiat hyvin, Ahlqvist summaa.
YK:n mukaan Ukrainasta on paennut ulkomaille jo 4,5 miljoonaa. Suomeen uskotaan saapuvan tänä vuonna jopa 80 000 ukrainalaispakolaista.