Rehn tyytymätön Rusi-päätökseen

Lain mukaan esitutkinnasta on tiedotettava niin, että siitä ei aiheudu kärsimystä eikä tarpeetonta vahinkoa epäilylle. Oikeusasiamies ei Olli Rehnin mukaan selvittänyt, miksi näin ei käynyt.

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn arvostelee, että eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreessa Rusi-päätöksessä ei juuri kiinnitetty huomiota siihen, että vuodot tapahtuivat puoli vuotta ennen varsinaisen esitutkinnan alkamista. Vastuu tästä jäi Rehnin mukaan selvittämättä.

Professori Alpo Rusin tukijana tunnetun Rehnin mukaan Suomessa on kylmän sodan perintönä jäänyt päälle valtion edun korostaminen yksityisen kansalaisen oikeusturvan sijasta.

TV1:n Lauantaiseurassa vieraillut Rehn muistutti, että esitutkintalain mukaan esitutkinnasta on tiedotettava niin, että siitä ei aiheudu kärsimystä eikä tarpeetonta vahinkoa epäilylle.

- Jokainen näkee, että tämä lain kohta ei ole täyttynyt. Jos se ei ole täyttynyt, niin on etsittävä syyt, miksi se ei ole täyttynyt. Ilmeisesti joku siitä kantaa vastuun. Tätä asiaa tässä ei ole juurikaan tarkasteltu.

Vuodot vakoiluepäilystä lähtivät liikkeelle huhti-toukokuussa 2002, mutta esitutkinta alkoi varsinaisesti vasta loka-marraskuussa 2002, jolloin Saksaan lähti virka-apupyyntö ja Suomessa käytiin asiantuntijakuulemisia, Rehn vertasi.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ei löytänyt suojelupoliisin toiminnassa laittomuuksia Rusi-tutkinnassa. Myöskään tutkinnasta tienneiden politiikkojen toiminnasta ei löytynyt moitittavaa. Rehn toisti kantansa, että Supo olisi saatava parlamentaariseen valvontaan.

- Ei sen takia, että puolueet ja poliitikot pääsisivät kontrolloimaan suojelupoliisia yksityiskohdissa, vaan sen takia, että se joutuisi selvästi ottamaan huomioon oikeusvaltion periaatteiden vaatimukset kaikessa toiminnassa.

Rehn toivoi, että tapauksesta käytäisiin Suomessa lähikuukausina hyvin perusteellinen keskustelu. Itse hän ei aio siihen enää töidensä takia osallistua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat