Rapujen myynnistä tulee mahdollisesti kiellettyä muilta kuin rekisteröityneiltä ammattiravustajilta kalastuslain kokonaisuudistuksen myötä. Kalatalouskonsulentti pelkää, että tämä vaarantaa saaliin tehokkaan talteenoton sekä koululaisten kesätienestit.
– Suomessa on yli 100 000 ravustajaa. Osa heistä on rekisteröityneitä ammattikalastajia, joille ravustaminen on kesäisin sivutulon lähde. Osa on esimerkiksi koululaisia, joille ravustaminen on ollut perinteisesti eräänlainen kesätyö ja tapa hankkia mökkeillessä tasku- ja opiskelurahaa. Rapuhan on hyvin suosittu kauppatuote: sitä ostavat suuret kaupat, ravintolat sekä maakunnissa kiertävät pienyritykset, kalatalouskonsulentti Janne Rautanen kertoo.
Ravuista saatu myyntitulo on "harrastajallekin" veronalaista. Nyt on epäselvää, voiko tällainen myyntitoiminta enää jatkua.
– Käynnissä oleva kalastuslain kokonaisuudistus näyttäisi kiristävän rapukauppaa niin, että tulevaisuudessa kaikkien rapuja eteenpäin myyvien ihmisten pitäisi rekisteröityä ammattiravustajiksi, Rautanen sanoo.
– Jos pienimuotoisen ravustamisen ehtoja tällä tavalla tiukennetaan, saaliin tehokas talteenotto sekä koululaisten kesätienestit vaarantuvat.
Miljoonia saaliiksi
Rautanen kuvailee Suomen rapukantojen kuntoa kehittyväksi.
– Jokirapua löytyy koko maasta napapiirille asti. Sen kannat ovat koko lailla vakiintuneet, mutta niitä kiusaa rutto. Täplärapu puolestaan jatkaa edelleen leviämistään Vuokseen sekä Kymen vesistössä pohjoiseen päin. Se elää kuitenkin pääsääntöisesti Jyväskylän alapuolella suurissa vesistöissä.
– Pidemmän ajan keskiarvolla Suomessa pyydetään vuosittain kuutisen miljoonaa rapua. Viime vuosina luku on tosin noussut kahdeksaan miljoonaan, josta kuusi miljoonaa on täplärapuja ja pari miljoonaa jokirapuja, Rautanen sanoo.
Desinfiointi estää tautien leviämisen
Yli 18-vuotiaiden ja alle 65-vuotiaiden pitää maksaa ravustamisesta valtion kalastuksenhoitomaksu. Rapumerroille tarvitaan lisäksi aina vesialueen omistajan lupa.
– Ravustettaessa tärkeää on myös muistaa, että välineet pitää desinfioida huolellisesti. Näin tehdään aina esimerkiksi siirrettäessä mertoja vesistöstä toiseen. Rapuja ei myöskään saa sumputtaa muualla kuin siinä vesistössä, josta ne on pyydetty. Jos syöttinä käytetään muualta pyydettyä kalaa, se on myös ensin pakastettava. Näin estetään tautien kulkeutuminen paikasta toiseen.
Miten joki- ja täpläravun pyydystystaktiikat eroavat toisistaan?
– Jokirapu viihtyy etenkin pienissä virtavesissä ja järvissä. Sitä voi pyytää vaikka tikulla rantavedestä. Täplärapua sen sijaan pyydetään merralla, koska se viihtyy selvästi jokirapua syvemmissä vesissä, Rautanen sanoo.
– Vaikka molemmat ravut arvostavat elinympäristössään tietenkin hyvälaatuista vettä, ratkaisevaa on pohjan laatu. Ravut suosivat kivikkoista pohjaa. Jokiravut tykkäävät kaivautua rantapenkkoihin, ja molemmat lajit kaivavat onkaloita vaikka saveen.
Kauppahinnaltaan jokirapu on täplärapua arvokkaampi.
– Jokiravusta maksetaan vajaat kolme euroa kappaleelta. Täpläravun kappalehinta on noin puolitoista euroa. Maultaan ne eivät mielestäni eroa toisistaan. Täpläravun kuori on tosin paljon kovempi, joten sen syöminen on haasteellisempaa, Rautanen sanoo.
Eksoottinen ohjelmanumero
Ravut liikkuvat pimeällä, ja yleensä rapumertaa pidetään vedessä yhden yön yli.
– Jos mertoja on kymmenen, hyviltä rapuvesiltä voi saada tuona aikana kolmisenkymmentä rapua. Täplärapua voi tosin pyytää päiväsaikaankin – syvemmälle veteen yltää sen verran vähän valoa, että se liikkuu myös silloin.
Rapusyöttinä käytetään erilaisia lihoja.
– Jotkut suosivat makkaranpalaa, jotkut kanafilettä. Rapu ei ole kovin nirso. Nykyään myydään myös syöttikuppeihin laitettavia rakeita, rapupellettejä. Särki on silti edelleen ehdottomasti suosituin rapusyötti, Rautanen sanoo.
Kun saalista on tullut, se kerätään sumppuun rantaan ja keitetään ruoaksi tai pakataan laatikkoon kuljetusta varten. Kävi rapujen harrastelijamyynnille miten tahansa, perheiden ja kaveriporukoiden yhteisiin illanviettoihin ravustus sopii Rautasen mielestä erinomaisesti.
– Ravustus on jännää puuhaa ja käy hyvin ohjelmanumerosta. Hämärässä tapahtuvana toimintana se on varsinkin ulkomaalaisille vieraille hyvin eksoottista.
Studio55.fi/Piia Simola
Sienestyskausi käynnissä − Näin tienaat poimimalla!
Luonnon antimet metsästä vai pakastealtaasta? Martta yllättää