Ravinto ja rauha vetävät eläimiä maalta kaupunkeihin – "Vaatii eläimeltä kuitenkin aika paljon"

Kaikkiruokaisuudesta etua

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén muistuttaa, että jos jokin laji yleistyy kaupungissa, se todennäköisesti pärjää siellä oikein hyvin eikä sillä ole hätää. Eläinlajit, joille kelpaavat monenlaiset vaihtoehdot, kaupungistuvat muita helpommin.

– Tällaisia ovat kaikkiruokaiset eläimet, jotka osaavat hyödyntää ihmisasutuksen rakenteita luovasti esimerkiksi pesäpaikkoina. Edellytys kaupungistumiselle on monesti myös se, että laji on joko luonnostaan peloton tai tottunut ihmiseen vaarattomana otuksena, Lindén kuvailee.

Tutkimusprofessori Kojolan mukaan eläinten kaupunkiin sopeutuminen on paitsi lajikohtaista myös oppimisprosessin tulos. Kun jokin laji on sopeutunut elämään kaupungissa, esimerkiksi liikenne ei ole sille enää yhtä suuri riski kuin aiemmin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Kaupungissa syntyneet eläimet ovat oppineet emoltaan tapoja ja tyylejä, joilla kaupungissa on mahdollista selviytyä – muualla syntyneet sen sijaan ovat kaupungissa suuremmassa vaarassa.

Kojolan mukaan eläinten kaupungistumista auttaa myös se, että useimmat nisäkkäät ovat vuorokausirytmiltään sellaisia, että ne ovat liikkeellä eri aikaan kuin ihmiset.

Sepelkyyhkystä kanahaukkaan

Kaupungeissa on alkanut näkyä 2000-luvulla entistä enemmän esimerkiksi kettuja, varislintuja, harakoita ja rottia.

Sepelkyyhky oli vielä vuosituhannen vaihteessa metsälaji, mutta nykyään niitä on valtavasti esimerkiksi Turussa ja Helsingissä, kertoo Timo Vuorisalo.

– Sen sijaan esimerkiksi metsäkanalinnuille, kuten metsolle, kaupunkielämä olisi todennäköisesti mahdotonta. Kaupunkiin asettuminen vaatii eläimeltä kuitenkin aika paljon, eivätkä kaikki lajit tällaiseen muutokseen kykene.

Kojolan mukaan jäniseläimet ovat saaneet lisääntyä kaupunkioloissa rauhassa muun muassa siksi, että ne ovat siellä jopa paremmin turvassa niitä saalistavilta eläimiltä kuin haja-asutusalueilla.

Helsingissä elää nykyään vahvana kantana kanahaukka, joka asui ennen lähinnä maaseudun takametsissä. Kanahaukka hyödyntää ravinnokseen kaupunkialueilla runsaina esiintyviä kesykyyhky- ja varislintupopulaatioita.

Noin viisitoista vuotta sitten Helsingin keskustaan saapui huuhkajia. Kojola arvelee, että taustalla saattoi olla samaan aikaan runsaana rehottanut citykanipopulaatio.

– Valkoposkihanhen räjähdysmäinen lisääntyminen pääkaupunkiseudulla taas liittyi ihmisten tekemiin istutuksiin, Kojola kertoo.

Lue lisää: Ankat voivat pitää haitallisen vieraslajin kurissa – tänä kesänä siipiväkeä hyödynnetään etanajahdissa ainakin Fiskarsissa, Espoossa ja Tuusulassa