Betonin keskellä kuikuilevia metsäkauriita, terassille tunkevia kettuja ja ruokintaa odottavia rottia. Kaupunki muuttaa sinne asettuvien eläinlajien käyttäytymistä tavalla, joka saattaa näyttää ihmisestä oudolta, mutta selittyy elinympäristön muutoksella.
Kaupunkilaistumiseen olennaisesti kuuluva käyttäytymisen muutos on pakoetäisyyden pieneneminen, sanoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupungilta.
Se tapahtuu nopeasti.
– Arasta eläimestä tulee yllättäen rohkea. Pari vuosikymmentä sitten ketuilla epäiltiin erilaisia tauteja, kun ne vaikuttivat ylikesyiltä eivätkä "jaksaneet paeta". Ylettömän rohkeiksi tulkittuja eläimiä tavataan pitää häiriintyneinä, vaikka yleensä kyse on sopeutumisesta kaupunkielämään, Pakarinen sanoo.
Ympäristötarkastajan mukaan havaittu lajisto muuttuu pääsääntöisesti kahdella tavalla. Eläinlajien määrä kaupunkiympäristössä voi kasvaa, mutta erityisesti muutos näkyy eläinten käyttäytymisessä.
– Kun eläimet eivät enää pelkää liikennettä, ihmistä tai koiria, ihmiset alkavat nähdä niitä enemmän. Tästä syntyy vaikutelma, että eläimiä tulee kauheasti lisää.
Metsäkauris löysi oman lokeronsa
Verrattain uusi helsinkiläislaji on metsäkauris, joka näyttäytyy ihmisille jo varsin usein. Metsäkauris nostaa ihmisen nähdessään päänsä, mutta ei enää pakene.
