Hanhet piinaavat yliopiston koetilaa – siivekkäitä karkotettu petoeläinten mouruamisella ja pyssynpaukkeella, mutta mikään ei tepsi

Koetilan johtajan Miika Kahelinin mukaan valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat vaihdelleet viime vuosina noin kymmenen ja kolmenkymmenen tuhannen euron välillä. 

Osan vahingoista korvaa valtio, mutta tutkimusprojektien kärsimää haittaa on hänen mukaansa hankala mitata rahassa. Tämän vuoden vahingot eivät ole vielä selvillä, sillä syksyllä tilan pelloille saapuu tuhansia hanhia lisää.

– Sitten kun poikaset ovat lentokykyisiä, lintuja riittää. Puhutaan sitten kahden–kolmen tuhannen linnun parvesta. Kuukauden sisällä parvet alkavat olla täällä, hän kertoo.

– Syöntipaine on silloin ihan hirvittävä ja suurin ongelma on syyskylvöisten viljelykasvien viljely, jotka on syksyllä sitten taimella ja oraalla. Syysöljykasvien ja syysviljojen koetoimintamahdolisuudet on meillä aika surkeita, koska ennuste on huono.

Tilalla on hanhien hätyyttämiselle viranomaisten lupa, mutta suojeltujen valkoposkihanhien tappoluvat ovat kiven alla. Eläimet eivät helposti kavahda karkottimia, koska ne ovat tottuneet ihmisiin ja kaupunkin meluun.

Valkoposkihanhi - Branta leucopsis

Rauhoitettu arktinen hanhilaji.

Ruokailee esimerkiksi pelloilla ja rantaniityillä.

Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa.

On runsastunut myös sisämaassa suurien järvien lähellä.

Lähde: Luontoportti

Tila on yrittänyt karkottaa hanhia muun muassa visuaalisten karkottimien kuten ilmapallojen, leijojen ja lippusiimojen avulla.

– Sitten on ollut äänikarkottimia ja laitteita, jotka päästeleväy kaiuttimista pellolle erilaisten saaliseläinten tuskankiljuntaa ja petoeläinten mouruamista ja pyssynpauketta, mutta ei näistä mikään tepsi.

Kahelinin mukaan luonnoneläin pelkää usein vain sellaisia ilmiöitä, joista on sille todellista hengenvaaraa.

Tänä kesänä tilalla on kokeiltu myös hanhien ajamista lentoon paimenkoiran avulla. Kahelinin mukaan valkoposkihanhien kanta on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mikä vuoksi EU-tasolla suojeltu laji sopisi hänen mielestään hyvin riistalinnuksi.

– Eihän riistaeläimiäkään ammuta pois tai hävitetä, vaan paras hyöty olisi, että linnut oppisivat luontaisen aroiksi.

Tilalle ei ampumislupaa

Pari vuotta sitten koetila yritti saada lupaa ampua joitain hanhia pelotteeksi, mutta prosessin päätteeksi korkein hallinto-oikeus ei antanut siihen lupaa.

Hanhien lisääntynyt määrä on aiheuttanut närkästystä myös monissa kaupungeissa ja mökkipaikkakunnilla, koska valkoposkihanhet ulostavat runsaasti. Esimerkiksi Helsingin eteläpuolella merenrannan läheiset viheralueet ovat monin paikoin laajalti hanhien ulosteen peitossa.

– Olen sitä mieltä, että kun ne eivät kuulu Suomen luontoon, niin niitä ei täällä tarvita. Ja sitä paitsi ne sotkevat hirveästi. Kuten näkee täälläkin, niin tätä ulostetta on joka paikassa, Kaivopuiston lähellä kävellyt Leila Virolainen kommentoi.

– Kyllä se vähän harmittaa että niitä on niin paljon. Eihän linnuissa itsessään ole ongelmaa, vaan jätöksissä. Olemme paljon puistossa ja harmittavan paljon on jätöksiä, lastensa kanssa liikkunut Heta Partanen kertoo.