"Rauhanturvaajia ei voi pakottaa jälkihoitoon"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomalaisten rauhanturvaajien koulutus on yksi maailman parhaita, mutta puutteita on tehtävistä palaamisen jälkeisessä sopeuttamisessa, uskoo Sotilaslääketieteen keskuksen psykiatrian ylilääkäri Markus Henriksson.

    - Sopeutumista takaisin siviiliin pitäisi tukea aktiivisemmin. Valtaosalla sopeutuminen sujuu hyvin jo nyt, mutta osalla voi tulla viiveellä jälkivaikutuksia, kuten unettomuutta, ärtyneisyyttä ja keskittymisongelmia. Suomeen palattuaan rauhanturvaaja ei ole enää puolustusvoimien lääkintävastuun alaisena. Siitä voi syntyä väliinputoamisilmiö.

    Henriksson uskoo, että psykiatrisen hoidon saannin helpottamisella saataisiin Rovaniemen kaltaisia tragedioita estettyä.

    - Palveluksesta palaavia miehiä ja naisia ohjeistetaan hakemaan apua kriisinhallintakeskuksen tai sotilaslääketieteenkeskuksen kautta. Myös rauhanturvaliitto neuvoo. Puolustusvoimilla ei ole terveydenhuollon resursseja, vaan hoitoon hakeutumisessa täytyy olla itse aktiivinen.

    Rovaniemen ampuja oli vasta Kosovosta palannut rauhanturvaaja. Mikään ei kuitenkaan Henrikssonin mukaan viittaa siihen, että juuri Kosovosta palanneilla olisi ollut poikkeuksellisen paljon sopeutumisongelmia.

    - Kaikki rauhanturvatehtävät ovat äärimmäisen stressaavia. Keskustelusta ja asioiden jäsentämisestä on aina hyötyä. Rovaniemen kaltaisista tapauksista merkittävä osa voidaan estää.

    Henriksson uskoo, että välittömästi palaamisen jälkeen järjestetty pakotettu jälkipuinti ei ole kovin tehokas ratkaisu.

    - Parempi olisi, että rauhanturvatehtävistä palanneet tapaisivat ammattiauttajan muutaman viikon tai kuukauden jälkeen ja voisivat puida yhdessä sopeutumisongelmia. Rauhanturvaliitto on ollut aktiivinen palveluksen jälkeisen hoidon kehittämisessä, joten parannuksia tähän on varmasti luvassa, Henriksson uskoo.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •