Rattijuopumuksen promillerajan laskemista selvitetään

Puhallus

Rattijuopumuksen promillerajan alentamista nykyisestä 0,5:stä 0,2:een ryhdytään selvittämään. Samoin tutkitaan, voidaanko huumeiden käytössä liikenteessä ottaa käyttöön nollaraja. Pyöräilijöitä varten valmistellaan suositusluonteinen säädös pyöräilykypärän käytöstä.

Nämä toimet sisältyvät tänään annettuun valtioneuvoston periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätökseen sisältyy 30 tointa, joilla liikennettä pyritään saamaan nykyistä turvallisemmaksi viiden seuraavan vuoden aikana.

Kuljettajiin vaikuttaminen on keskeinen asiakokonaisuus. Rattijuopumus- ja kypärätavoitteiden lisäksi tähän sisältyy mm. matkapuhelimien käytön kieltäminen kuljettajilta ilman ns. hands free -laitteita. Lakiesitys asiasta annettaneen lähiaikoina. Iäkkäille kuljettajille on tarkoitus tarjota yksilöllisesti räätälöityä tietoa ja koulutusta. Nuorten kuljettajien onnettomuusriskin alentamiseksi laaditaan erityinen tavoitteellinen kokonaisohjelma.

Lisää automaattista nopeusvalvontaa pääteille

Tutka

Taajamien turvallisuuteen aiotaan myös kiinnittää erityistä huomiota. Liikenneympäristön suunnittelun lähtökohtana ovat lapset ja erityisesti iäkkäät ihmiset. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi taajamissa jatketaan porrastettujen nopeusrajoitusten käyttöä. Tarkoitus on myös selvittää, voidaanko taajamissa ottaa käyttöön kunnallinen nopeusvalvonta täydentämään poliisin valvontaa.

Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi ryhdytään parantamaan erityisesti yksiajorataisten pääteiden turvallisuutta. Tarkoituksena on aloittaa mm. keskikaiteellisten teiden kokeilut. Automaattista liikennevalvontaa lisätään niin, että ainakin 800 kilometriä päätieverkosta olisi valvonnan piirissä. Muita keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat liikenteen kasvun hillintä, tekniikan oikea hyödyntäminen, liikenneturvallisuuden arvostaminen ja alueellinen liikenneturvallisuustyö.

Liikennekuolemat neljäsosaan 25 vuodessa

Periaatepäätöksessä asetetaan nyt tavoitteeksi, että liikennekuolemien määrä olisi alle 250 vuonna 2010. Vuonna 1997 tehdyssä periaatepäätöksessä sama tavoite asetettiin jo vuodelle 2005. Tavoitetta jouduttiin muuttamaan, koska mm. liikenteen kasvun ja liikenneilmapiirin kiristymisen vuoksi liikenneturvallisuuden parantuminen on pysähtynyt.

Vuonna 1997 liikenteessä kuoli 438 henkeä, vuonna 1998 liikennekuolemia oli 400 ja vuonna 1999 431. Ennakkotietojen mukaan viime vuosi oli edellisvuotista parempi. Jos vuodelle 2010 asetettu tavoite saavutetaan, Suomi olisi samalla liikenneturvallisuustasolla kuin Ruotsi ja Norja olivat viime vuosikymmenen loppupuolella.

Periaatepäätöksen mukaan valtion tulisi käyttää uusiin ja laajennettuihin liikenneturvallisuustoimiin noin 350 miljoonaa markkaa vuodessa. Kuntien osuus olisi vastaavasti noin 220 miljoonaa markkaa. Mm. hands free -laitteiden ja muiden turvavälineiden hankinnoista koituisi liikenteessä kulkijoille noin 180 miljoonan lasku vuodessa.

Periaatepäätöksessä hyväksyttiin myös pitkälle aikavälille asetettu liikenneturvallisuusvisio. Sen mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien enimmäismäärä olisi enintään 100.

EU suosittaa 0,5 promillea

Euroopan Unionin komissio on antanut suosituksen liikennejuopumuksen promillerajaksi. Suomen pohtiessa rajan alentamista komissio suosittaa liikennejuopumuksen rajaksi kaikissa EU-maissa 0,5 promillea.

Euroopan parlamentti päätti ettei tilanteen parantamiseksi riitä pelkkä suositus vaan 0,5 promilleraja täytyy sisältyä lakiin.

(MTV3-STT)