Ranskan EU-päätöslauselma ei saa kannatusta

Kiistakohtia päätöslauselmassa ovat edelleen komission jäsenmäärän rajoittaminen sekä äänten jakaminen uudelleen jäsenmaiden kesken. Avoinna on edelleen myös, mistä asioista voidaan jatkossa päättää jäsenmaiden enemmistön voimin - nykyisten yksimielisten päätösten sijaan.

Suomelta pois parlamenttipaikkoja

Ranska ehdottaa Suomelle EU-parlamenttiin nykyisen 16 paikan asemesta 12 paikkaa. EU-Parlamentin paikkamäärä on päätetty rajata 700:aan, kun EU saa 12 uutta jäsentä. Se merkitsee, että nykyiset jäsenmaat joutuvat kaikki tinkimään paikoistaan. Nyt parlamentissa on 626 paikkaa.

Sovellettuna viime kesän parlamenttivaalien tulokseen, suomalaisista edustajista ulos olisivat jääneet Piia-Noora Kauppi, Ulpu Iivari, Mikko Pesälä sekä Samuli Pohjamo. Uusi paikkamäärä tulee kuitenkin voimaan vasta tulevissa vaaleissa, joten kukaan suomalaisedustaja ei nyt ole menettämässä paikkaansa.

Suomi tyytymätön

Ranskan ehdotus ei tyydytä Suomea, totesi suurlähettiläs Antti Satuli Nizzassa. Ehdotukset äänimääristä suosivat suuria jäsenmaita.

-Tästä nyt jatketaan neuvotteluja. Sen voi sanoa, että neuvotteluista tulee erittäin vaikeat, Satuli totesi. Suomi ei myöskään ole tyytyväinen siihen tapaan, jolla Ranska on soveltanut suomalaista ehdotusta kauppapolitiikan määräenemmistöpäätöksistä.

Jäsenmäärälle katto

Ranska ehdottaa, että EU:n komission jäsenmäärä rajoitetaan 20:een vuonna 2010, jolloin komissaarinpaikat alkaisivat kiertää jäsenmaiden kesken.

Ranska ehdottaa myös, että ministerineuvoston äänimäärät vaihtelisivat maan koon mukaan kolmesta kolmeenkymmeneen. Saksa, Ranska, Britannia ja Italia saisivat edelleen saman äänimäärän - kolmekymmentä. Suomi saisi kuusi ääntä, Ruotsi kahdeksan - toisin sanoen pienten maiden äänimäärät kaksinkertaistettaisiin.

Belgia, Hollanti, Portugali ja Kreikka, joilla nyt on viisi, saisivat kymmenen. Ranskan ääntenpainotusmalli muistuttaa lähinnä Italian laatimaa ehdotusta, jonka Suomi ja muut pienet ovat torjuneet epäoikeudenmukaisena. Italian mallissa äänimäärät vaihtelisivat kolmesta 33:een; mallia on kutsuttu jopa "suurten vallankaappaukseksi".

Suurilla mailla olisi 30 ääntä nykyisen kymmenen sijasta. Niille on määrä antaa ylimääräistä korvausta, koska

ne luopuvat toisesta komissaarinpaikastaan. Espanja, jolla nyt on 8 ääntä, saisi suurimman korvauksen kun sen äänimäärä nousisi 28:aan. Espanja on vaatinut tasavertaista asemaa neljän muun suurimman maan kanssa, vaikka sen väestö on alle 40 miljoonaa - muiden suurten väestömäärä vaihtelee Saksan 82 miljoonasta Italian 57 miljoonaan. Espanjan kanssa lähes samankokoinen Puola saisi 26 ääntä.

Samankaltainen ongelma on 15 miljoonan asukkaan Hollannilla, joka haluaisi suuremman eron verrattuna Belgiaan, jolla on kymmenen miljoonaa asukasta. Luxemburg ja jäsenyydestä neuvottelevat Malta ja Kypros saisivat kolme ääntä. Luxemburgilla on nykyään kaksi ääntä, joten ero muihin kasvaisi entisestään. Viro, Liettua ja Slovenia saisivat neljä ääntä, vajaan neljän miljoonan asukkaan Liettua kuusi. Kuuden äänen ryhmään kuuluisivat Suomen lisäksi Tanska, Irlanti ja Slovakia. Itävalta ja Bulgaria saisivat Ruotsin tavoin kahdeksan ääntä. Romania saisi 12 ääntä. Tshekille ja Unkarille tulisi kymmenen.

Vaikeat neuvottelut

Äänimäärien summaksi tulisi 27 jäsenmaan EU:ssa 321, jolloin Suomen osuus äänistä olisi 1,87 prosenttia. Suomella on nyt viidentoista maan EU:ssa kolme ääntä 87:stä, eli 3,45 prosenttia. Useat pienet maat, Suomi niiden joukossa, ovat katsoneet suurille riittävän komissaarikorvaukseksi 25-26 ääntä. Ehdotuksen mukaan määrävähemmistö olisi 91 ääntä. Tämä merkitsee, että jotakin päätöstä estämään tarvitaan vähintään neljä jäsenmaata.

Päätöksiin lisättäisiin myös pari lisäehtoa, joilla Ranska ilmeisesti yrittää sovitella pienten ja suurten välillä. Ensinnäkin, vaikka äänet riittäisivät, ei päätöstä voi tehdä jos jäsenmaiden enemmistö vastustaa sitä. Suurten maiden lepyttämiseksi Ranska ehdottaa tarkastuslauseketta; päätöksen syntyessä voi pyytää varmistamista, että sen takana on vähintään 58 prosenttia koko EU:n väkiluvusta.

Katto kaukana

On epätodennäköistä, että pienet maat tässä vaiheessa suostuvat asettamaan komission koolle kattoa jonakin tiettynä ajankohtana. Monet pienet maat ovat olleet valmiita tässä vaiheessa vain keskustelemaan komission kokoonpanosta uudelleen jossakin vaiheessa, eivät sitoutumaan mihinkään kattoon tai ratkaisumalliin.

Ranskan ehdotukseen sisältyy myös, että jokainen uusi jäsenmaa saisi liittyessään unioniin komissaarin paikan. Kiertojärjestelmää ei ole määritelty tarkemmin; Ranskan ehdotuksessa todetaan vain, että se olisi "tasapuolinen", eli jokainen maa olisi ilman komissaaria yhtä usein.

EU-maat yrittävät tänään ratkaista, miten päätöksentekoa, komissiota ja äänimääriä ministerineuvostossa uudistetaan EU:ssa, joka on ottamassa 12 uutta jäsenmaata lähivuosina. Kokouksen kestosta kierteli erilaisia arvioita. On mahdollista, että neuvotteluja jatketaan sunnuntain puolelle - toiveikkaimmat uskoivat, että ratkaisu voisi tulla jo lauantaina. Perjantai-iltana puheenjohtajamaa Ranska kävi kahdenvälisiä keskusteluja kaikkien EU-maiden kanssa uudistuksista.

Pienet käärmeissään

Pienten EU-maiden ensimmäiset kommentit Ranskan ehdotuksesta unionin päätöksenteon uudistamiseksi olivat lauantaina varsin torjuvia. Hollannin pääministeri Wim Kok oli selvästi vihainen Ranskan esityksestä, joka ei anna Hollannille enempää ääniä kuin Belgialle.
-Se mitä haluan sanoa, ei ole haastatteluihin kelpaavaa, Kok sanoi uutistoimistojen mukaan marssiessaan sisään kokoukseen.

Tiukkaa linjaa edusti myös Portugali.
-Ei missään nimessä hyväksyttävissä, sanoi portugalilainen virkamies. Suomi ei vielä aamulla ryhtynyt tuomitsemaan ehdotusta. Kyseessä on vasta neuvottelujen ensimmäinen tarjous, suomalaisvaltuuskunnasta huomautettiin.

Ruotsin pääministerin Göran Perssonin mielestä ehdotuksissa ei ollut mitään uutta tai yllättävää.
-Tilanne on edelleen lukkiutunut, Persson sanoi uutistoimisto

(MTV3-STT)