Mainos

Rakkauden laboratorio: Neljä historiallista oivallusta seksistä

Uuden ihmiselämän synty oli pitkään mysteeri, josta jokaisella aikakautensa vaikuttajalla oli toinen toistaan villimpi veikkaus. AVA esittelee neljä virstanpylvästä hedelmöittymisen historiaan: Milloin siittiöt äkättiin, kuinka kauan tämän jälkeen munasolut keksittiin? Miten kuukautiskierron merkitys ymmärrettiin?

Ihmiselämän syntyprosessi oli pitkään suuri mysteeri, josta esitettiin toinen toistaan mielenkiintoisempia teorioita. Aristoteles esimerkiksi uskoi, että se, kuinka korkea miehen ruumiinlämpö oli yhdyntää harrastettaessa vaikutti vauvan sukupuoleen. Missä vaiheessa historiaa tiedemiehet sitten keksivät siemennesteen, siittiöt, munasolut, hedelmöittymisen ja kuukautiskierron merkityksen?

1. Elämää ejakulaatiossa – näin siittiöt äkättiin

Mikroskoopin kehittänyt Antonie van Leeuwenhoek ei tiennyt, että hänen vuonna 1677 tarkkailemaansa eritettä kutsuttaisiin tulevaisuudessa siemennesteeksi. Harrastuksenaan rakentamansa 300-kertaisesti suurentavan mikroskoopin avulla mies huomasi, että hänen ejakulaationesteensä sisälsi miljoonittain hiekanmurun kokoisia eläväisiä vipeltäjiä.

Tämän tarkastelun jälkeen kesti vielä aikaa ennen kuin siemennesteen merkitys jälkeläisten tuottamisessa saatiin täysin selvitettyä. Aluksi keksinnön tekijän aikalaiset kuvittelivat, että jokainen siittiö sisälsi pienen ihmisen, joka toivoi pääsevänsä turvallisesti perille kohtuun.

2. Vihdoinkin munasolu!

Siittiöiden äkkäämisen jälkeen kesti vielä 150 vuotta ennen kuin alkioita tutkiva varhainen embryologi Karl Ernst von Baer löysi munasolun. Ennen tätä kuviteltiin, että sikiön tulevaisuuteen vaikutti se, kummasta kiveksestä siemenneste oli peräisin tai mihin kohdussa se päätyi.

Jo ennen von Baerin löytöä tiedemiehet olivat tutkineet ahkerasti lintujen munia ja pohtineet, kantaisivatko nisäkkäät samoin toimivia siemeniä sisällään. Koiria tutkinut von Baer oli kuitenkin ensimmäinen, joka hahmotteli oikein vuoden 1827 tutkimuksessaan munasolun kehityksen ja roolin nisäkkäiden lisääntymisessä.

3. Kun kahdesta tulee yksi

Vuonna 1872 saksalainen tiedemies Wilhelm August Oscar Hertwig tarkkaili selkärangattomiin kuuluvien merisiilien lisääntymistä ja tutkimansa läpinäkyvän lajikkeen siittiön ja munasolun yhtymistä. Hertwig huomasi, että hedelmöittymisessä ei ole kyse ryhmätyöstä, vaan yhdestä onnekkaasta siittiöstä, joka onnistuu löytämään tiensä munasoluun. Tämä todisti vääräksi kaikki tähän asti vallinneet väärät uskomukset siitä, miten ihmiselämä sai alkunsa.

4. Mystisen kuukautiskierron merkitys

Vielä 1920-luvun alussa naisten hedelmällisyyden uskottiin pohjaavan nisäkkäiden kiima-aikaan, eikä hormoneiden merkityksestä ollut vielä tietoakaan. Myöskään kuukautiskiertoon kuuluvan ovulaation – munasolun irtoamisen – tärkeää roolia ei tiedetty.

Edgar Allen ja Edward Doisy tajusivat kuitenkin 1927–1928 progesteronin ja estrogeenin merkityksen tutkiessaan naarasrottien munasarjakudosta. Nämä merkittävässä asemassa olevat hormonit keksiessään tiedemiehet ymmärsivät lopulta myös kuukautiskierron täydellisen merkityksen.

Lue myös:


AVA / Jenni Junkala

Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva, EPA

Osittainen lähde:HowStuffWorks

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.