Uuden ihmiselämän synty oli pitkään mysteeri, josta jokaisella aikakautensa vaikuttajalla oli toinen toistaan villimpi veikkaus. AVA esittelee neljä virstanpylvästä hedelmöittymisen historiaan: Milloin siittiöt äkättiin, kuinka kauan tämän jälkeen munasolut keksittiin? Miten kuukautiskierron merkitys ymmärrettiin?
Ihmiselämän syntyprosessi oli pitkään suuri mysteeri, josta esitettiin toinen toistaan mielenkiintoisempia teorioita. Aristoteles esimerkiksi uskoi, että se, kuinka korkea miehen ruumiinlämpö oli yhdyntää harrastettaessa vaikutti vauvan sukupuoleen. Missä vaiheessa historiaa tiedemiehet sitten keksivät siemennesteen, siittiöt, munasolut, hedelmöittymisen ja kuukautiskierron merkityksen?
1. Elämää ejakulaatiossa – näin siittiöt äkättiin
Mikroskoopin kehittänyt Antonie van Leeuwenhoek ei tiennyt, että hänen vuonna 1677 tarkkailemaansa eritettä kutsuttaisiin tulevaisuudessa siemennesteeksi. Harrastuksenaan rakentamansa 300-kertaisesti suurentavan mikroskoopin avulla mies huomasi, että hänen ejakulaationesteensä sisälsi miljoonittain hiekanmurun kokoisia eläväisiä vipeltäjiä.
Tämän tarkastelun jälkeen kesti vielä aikaa ennen kuin siemennesteen merkitys jälkeläisten tuottamisessa saatiin täysin selvitettyä. Aluksi keksinnön tekijän aikalaiset kuvittelivat, että jokainen siittiö sisälsi pienen ihmisen, joka toivoi pääsevänsä turvallisesti perille kohtuun.
