Rajut kuvat: Rutiinitoimenpiteestä seurasi koko syksyn piina – helsinkiläinen Esa epäilee hoitovirheen aiheuttaneen päähänsä laajan kuolion: "Kipu tuntui kuin salama löisi pään sisällä"

Mahdollinen hoitovirhe kesällä tehdyssä rutiinioperaatiossa vei Niemisen sängyn pohjalle pitkäksi ajaksi. Hän haluaa kertoa tarinansa nostaakseen esille sen, miten yksin potilas voi jäädä terveydenhuollon ja lakipykälien viidakossa.

– Viime syksy veti kyllä mehut aika tehokkaasti, se oli täydellistä sekamelskaa. Olin syyskuun alun ja joulukuun alun välillä Meilahden sairaalassa neljä kertaa, Töölön sairaalassa seitsemän kertaa, Oulunkylän terveysasemalla kuusi kertaa ja Terveystalossa kaksi kertaa, Nieminen laskee.

Kuntaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana toimineen Niemisen otsassa oli ollut useita vuosikymmeniä synnynnäinen verisuoniepämuodostuma, joka alkoi oireilla viime keväänä. Muodostelma alkoi laajentua ja siihen tuli kivuliaita tuntemuksia.

– Alue oli halkaisijaltaan noin kolmen senttimetrin kokoinen. Muutoksen huomasi siitä, että vastaantulevat ihmiset kysyivät, että oletko saanut turpiisi, mitä sinulle on tapahtunut.

Kuolio päähän rutiinioperaation jälkeen

Nieminen hakeutui lääkäriin, jossa alue päätettiin operoida. Kesäkuun lopulla hän kävi Meilahden sairaalassa ensimmäisessä skleroterapiahoidossa.

Skleroterapia eli vaahtohoito perustuu siihen, että laskimon sisään ruiskutettu vaahdotettu aine aiheuttaa suonen seinämään sisäkalvovaurion, jolla pyritään saamaan laskimo fibrotisoitumaan eli arpeutumaan tukkoon.

Toimenpide tehdään polikliinisesti, eikä siinä tarvita puudutusta. Vaikuttava aine ruiskutetaan neulan kautta laskimoon.

Ensimmäinen hoito meni hyvin – sen sijaan toisen, syyskuun alussa tehdyn hoidon jälkeen alkoivat vaikeudet.

– Se meni ihan plörinäksi. Ilmeisesti ainetta joutui laskimoon, joka aiheutti nekroosin eli kuolion päähäni.

Musta, palaneen näköinen alue laajeni

Sairauslomaa Nieminen sai pari päivää, mutta toipumisesta ei ollut tietoakaan. Hän kertoo, että kasvojen oikea puoli turposi niin, että silmä muurautui umpeen. Kivut olivat niin kovat, että neljän päivän kuluttua Nieminen hakeutui itse Meilahden sairaalaan.

– Leikkaava lääkäri oli antanut minulle käyntikorttinsa, jotta voisin olla yhteydessä milloin tahansa, mutta hän ei vastannut yhteydenottoihini, Nieminen kertoo.

– Meilahden sairaalassa olin kolme päivää, ja sieltäkin lääkärin kollegat koittivat häntä tavoitella ilman tulosta.

Lopulta Nieminen palasi töihin, vaikka pään oireet jatkuivat, sillä sairauslomaa ei annettu.

– Päässäni oli täysin musta, palaneen näköinen alue. Alue kipeytyi koko ajan pahemmin ja syyskuun 19. päivä hakeuduin työterveyslääkärille, josta minut passitettiin Terveystalon expertin luo. Hän sanoi, että nyt pitää laittaa lähete Töölön sairaalan plastiikkakirurgille, näyttäisi siltä, että operaatio on mennyt pieleen.

Syyskuun loppuun mennessä tuli päätös siitä, että kyseessä on kuolio, joka pitää poistaa ja samalla tehdä ihonsiirto.

Kuin salama löisi pään sisällä

Korjausleikkausta odottaessaan Niemiselle määrättiin voimakkaammat kipulääkkeet.

– Söin kolmea kolmiolääkettä, yhteensä kahdeksaa tablettia per päivä, siihen unilääkkeet päälle. Kipu tuntui kuin salama löisi pään sisällä. Nukkumaan en pystynyt ilman lääkkeitä.

Nieminen kuvailee elämän rajoittuneen sängyn pohjalla olemiseen. Mitään ei voinut tehdä, edes kirjojen lukemisesta ei tahtonut tulla mitään.

Lisäksi kuolion aiheuttamat oireet aiheuttivat Niemiselle pelkoja, joita hän käsittelee mielessään edelleen.

– Sitä ei oikein tiennyt, mitä tapahtuu. Lääkäreiden käyttämät termit ja kieli on sellaista, jota ei tavallinen ihminen oikein ymmärrä. Vaikka niistä koittaa kysyä, on potilas aika heikoilla jäillä kun ei ole ketään suomentamassa niitä tekstejä.

Ihosiirre reidestä

22. lokakuuta Nieminen pääsi lopulta leikkaukseen, jossa koko kuolion alue leikattiin pois. Alue oli noin 7 x 16 senttimetrin kokoinen. Ihoa otettiin oikeasta reidestä päähän.

– Leikkauksen jälkeen pääni kiedottiin sideharsoihin kuin turbaaniksi

– Pään siteitä vaihdettiin leikkauksen jälkeen terveysasemalla joka toinen päivä. Ravasin melkein kuukauden ajan eri hoitopisteissä, joissa tarkistettiin lopputulosta.

Kivut katosivat heti korjausleikkauksen jälkeen. Elämä ei kuitenkaan palannut normaaliksi, vaan sitä rajoittivat ja määrittivät terveyskeskus- ja poliklinikkakäynnit.

– Ei siinä paljon ystäviä ehtinyt nähdä. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta elämä oli neljän seinän sisällä olemista.

Kaiken kaikkiaan Nieminen oli sairauslomalla yhtäjaksoisesti lähes kolme kuukautta.

"Tältä minä nyt näytän"

Sairastamisensa aikana Nieminen päivitti Facebookiinsa kuvia päänsä eri vaiheista tilasta, myös sairaalavuoteelta lähtien. Hän koki sen helpommaksi kuin lukuisat puhelut ja viestit yksittäisille ihmisille.

– Jotkut laittoivat mukaan raskastakin huumoria ja se on sallittua. Osa toki ihmetteli miten ihmeessä kuvaan itseäni sairaalassa niin, että kalsarit vilkkuvat, mutta vastasin vain, että tällaista elämä on, tältä minä nyt näytän.

– Sain satoja kommentteja ja täytyy sanoa, että sillä on merkitystä, millä tavalla ihmiset myötäelävät tällaisessa tilanteessa. Avopuolison tuki oli tietenkin aivan omaa luokkaansa.

Miten he, joilla ei ole voimia taistella?

Nyt helmikuun alussa Niemisen vointi on jo hyvä. Ulkonäköhaittaa jäi, mutta terveyden kannalta asiat ovat kunnossa. Pään ja reiden leikattuja alueita täytyy rasvata päivittäin ja aurinkoa täytyy tänä vuonna välttää erityisen huolella.

– Se minua harmittaa, ettei mahdollisen hoitovirheen tehnyt lääkäri ole ollut minuun yhteydessä. Olisin kaivannut sitä, että hän olisi tullut luokseni ja kertonut, mitä tapahtui. Tunnustanut tapahtuneen virheen ja pyytänyt anteeksi.

- Kaiken jälkeen minua kiinnostaa mitä tapahtuu niille lääkäreille, jotka ovat tehneet hoitovirheen. Saavatko he huomautuksen, varoituksen vai jatkavatko he työtään ilman mitään seuraamuksia?

– Tunnustusta annan sen sijaan Töölön sairaalalle ja minut leikkanneelle plastiikkakirurgille sekä hänen tiimilleen.Siellä pysyin kärryillä mitä tapahtuu ja miksi.

Juuri Töölön sairaalassa Niemistä myös kannustettiin tekemään potilasvahinkoilmoitus.

– Tässä on kaksi periaatteellista juttua takana. Ensinnäkin olin kaikkiaan kolmisen kuukautta sairauslomalla, mikä aiheutti minulle merkittävät tulon menetykset. Lisäksi kaikki poliklinikka- ja terveysasemakäynnit lääkkeineen maksoivat useita satoja euroja.Henkinen kuormitus on sitten oma lukunsa.

– Lisäksi koen, että osaan melko hyvin pitää puoleni, mutta miten asia on tavallisella mattimeikäläisellä, jolla ei ole ympärillä ihmisiä, jotka osaavat neuvoa? Tai jos ei ole voimia taistella? Kuinka paljon virheitä tapahtuu?

Kuukausien odottelu edessä

Niemisen mukaan hän on onnekas, kun hänelle jää tuskien syksystä muistoksi kosmeettinen, joskin varsin näkyvä haitta. Mitä tapahtuu heille, joille jää suuremmat, hankalammat vaivat?

– Meillä on potilasasiamiehiä ja sain itsekin sieltä perusneuvoja, mutta jonkinlainen malli pitäisi kehittää sille, ettei kaikki ole kiinni vain omasta tai läheisten aktiivisuudesta.

Tammikuun puolivälissä Nieminen sai tiedon, että asian käsittely Potilasvahinkokeskuksessa on alkanut.

– Se oli hyvä uutinen – huono uutinen on se, että ratkaisun tekeminen kestää tällä hetkellä keskimäärin kahdeksan kuukautta. Nyt voin vain odottaa ja varautua lisäselvitysten antamiseen.

Eniten ortopedian toimenpiteitä

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkosen mukaan vahinkoilmoituksia saapui viime vuonna yhteensä noin 8500.

Viime vuonna ratkaistiin 9557 tapausta, joista korvattavia oli 2419. Näin ollen korvausprosentti oli 25 prosenttia.

Potilasvakuutuskeskukseen tulevat jutut painottuvat erilaisiin toimenpiteisiin, kuten leikkauksiin. Eniten ne liittyvät ortopedian puolelle.

Potilasvahingot korvataan potilasvahinkolain mukaan. Lain yksi korvausaihe on infektiovahingot. Kaikkiin hoitotoimenpiteisiin liittyy jonkinlainen riski infektiosta, eikä niiden aiheutumista yleensä voida välttää. Infektio voi saada alkunsa myös potilaan omista bakteereista.

Yleisesti ottaen infektiovahinkoja korvataan aika vähän.

– Infektiovahingoissa huomioidaan infektion vakavuus, hoidettavana ollut sairaus ja potilaan riski saada erilaisia infektioita. Korvauspäätös tehdään monen vaikuttavan tekijän perusteella.

Korvaus riippuu vahingon vakavuudesta

Korvaussummat vaihtelevat paljon riippuen vahingon vakavuudesta ja henkilön iästä. Jos kyseessä on työikäinen ihminen, korvauksen suuruus riippuu myös hänen aiemmasta tulotasostaan.

– Korvaus riippuu vahingon vakavuudesta. Voi olla, että meiltä saa pienen korvauksen, noin parisataa euroa. Ideana on, että maksetaan kaikki ylimääräiset kustannukset, kuten lääkärikäynnit ja lääkkeet. Alkuperäisen sairauden kustannuksia ei makseta, vaan lisävahingot korvataan, Muukkonen selventää.

Jos työikäinen ihminen jää työkyvyttömäksi potilasvahingon takia, summat nousevat huomattavasti, koska hänelle maksetaan ansionmenetystä.

Suurimmat korvaukset maksetaan syntymässä vammautuneille, jotka eivät pääse koskaan työelämään potilasvahingon takia.

Käsittelyaikoja halutaan lyhyemmäksi

Vahinkoilmoituksen käsittelyaika on hieman vajaa yhdeksän kuukautta. Silloin henkilö saa ensimmäisen päätöksen, eli korvataanko vai eikö korvata. Jatkopäätökset tehdään tämän jälkeen.

– Kovasti teemme töitä sen eteen, että käsittelyaikoja saataisiin lyhenemään.

Valvontaviranomaiset valvovat erikseen ammatinharjoittajan ammattitaitoa. Potilasvakuutus korvaa henkilövahingot potilaille.

– Potilasvakuutuksesta ei tule lääkärille sanktioita tai seuraamuksia. Tietenkin toivomme, että hoitopaikoissa käytäisiin läpi heille tulevat selvityspyynnöt ja korvauspäätökset ja mahdollisista vahingoista opittaisiin. Ketään syyllistämättä löydettäisiin ongelmakohdat, jotta saataisiin potilasturvallisuus ja hoidonlaatu paremmaksi, Muukkonen miettii.

Potilasvakuutuskeskuksen korvaustoiminnassa ei välttämättä kiinnitetä huomiota yksittäisen terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaan, sillä hoito on usein monen henkilön yhteistyötä.

– Meillä ei ole velvollisuutta ilmoittaa virheistä. Jos Valvira tai aluehallintovirastot kysyvät, meillä on velvollisuus antaa tietoa. Terveydenhuollon työnantajat näkevät aina selvityspyyntömme, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan potilasturvallisuuteen ja käytäntöihin. 

Esa Nieminen on työskennellyt aiemmin myös MTV Uutisissa toimittajana, uutispäällikkönä sekä SuomiAreena-tapahtuman tuottajana.