Kun jokin räikeä ja pitkään jatkunut väärinkäytös rävähtää julkisuuteen, järkytymme ja paheksumme. Miten tällainen touhu on voinut jatkua niin kauan? Miten törkeää! Varsinkin, jos väärinkäytös tapahtuu vallan kahvassa, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Raakel Lignell.
Sanotaan, että viini on viisasten juoma. Valta vielä viisaampien päihde.
Moraali on varsin venyvä käsite. Se muokkautuu paljolti ympäristön paheksunnan ja palkitsevuuden kautta. Vallan keitaassa on kenties salakavalasti iskenyt hämäräsokeus: mitä voin tehdä, mitä voin sanoa tai jättää sanomatta? Harmaa alue laajenee ja rajat sumenevat.
Ympäröivät ihmiset eivät saa suutaan auki ensimmäisten eikä vielä toistenkaan kummallisten tilanteiden kohdalla. Tai jos joku uskaltautuu jotakin kyselemään, hänet poistetaan kuviosta.
Vallankäyttäjän mahdollisesti piipittävä omatunto turtuu ja mykistyy. Kun kukaan ei laita rajoja, syntyy kupla, jossa voi kuvitella kaiken olevan luvallista. Tai ei ainakaan rangaistavaa.
Totutusta tulee tuttua ja turvallista
Kehkeytyy kuvio, jossa väärinkäytökset ja valehtelu jatkuvat ja syvenevät ympäristön vaietessa ja katsoessa toisaalle. Koska pelätään ehkä seuraamuksia omalle kohdalle tai hävetään sitä tosiasiaa, ettei jo ajat sitten olla reagoitu ja nostettu kissaa pöydälle.
Kun vielä oikein taitava manipuloija on saanut mustan pestyä valkoiseksi, myös ympäristön arvostelukyky on hämärtynyt ja totutusta pelistä on tullut jopa tuttua ja turvallista.
Paitsi vääryyden kohteille.
Vaatisihan muutoksen ja vastuun kantamisen penääminen valtavia ponnistuksia ja repisi auki rakenteita ja asemia.